Lapa jäähän, katse kiekkoon ja nimi lehteen

Lapa jäähän, katse kiekkoon ja nimi lehteen

Näin kun ensimmäinen puolivuotinen on takana kunnanvaltuutettuna, pitää tehdä hieman itsearviointia. Kokonaisuudessaan aika on mennyt nopeasti, paljon on tullut tutustuttua uusiin ihmisiin yli puoluerajojen ja samoin eri virkamiehiin kunnassa. Olen yrittänyt olla omalla tavallani aktiivinen eri yhteyksissä, eli teknisessä lautakunnassa, valtuustotyössä, oman puolueen paikallisyhdistyksessä ja valtuustoryhmässä sekä myös kyläasiain neuvottelukunnassa, johon ilmoittauduin vapaaehtoiseksi.

Vaikka on näin ensimmäisen kauden edustaja joka toimielimessä, olen ilahduttavasti kokenut, että mielipiteitäni arvostetaan siinä missä muidenkin ihan kaikissa yhteyksissä, missä on mukana ollut. Valtuustosta ja muistakin kuvioista löytyy tietyt vakituisemmin äänessä olevat ja muuten siinä työssä mennään pitkälti vanhempien edustajien näyttäessä suuntaviivoja. Mielestäni olen ollut meistä uusista edustajista ihan hyvin esillä, alle puolet uusista on lisäkseni rohjennut kyselemään asioita kyselytunnilla, puhumaan valtuustossa tai tekemään valtuustoaloitteita. Mieluummin olen aktiivinen eri asioissa, vahva luottamus äänestäjiltä jo velvoittaa siihen. Valtuuston kyselytunnilla olen kysynyt mm. Kirkonkylän hammashoitoratkaisusta marraskuussa sekä kaavoitusasioista aiemmin syksyllä. Kukaan ei mitään tiettyä roolia tule antamaan tarjottimella vaan omat näkemykset on tuotava rohkeasti esiin ja vietävä äänestäjiltä saamaa viestiä eteenpäin.

Teknisen lautakunnan työ on mennyt oikein mukavasti, kiitos siitä puheenjohtajalle ja keskusteleville kollegoille. Muutamasta asiasta kuten sekajätteen kuljetuksesta on tullut tiukempaa keskustelua mutta hyvin on saatu kaikki asiat päätettyä ja asioita eteenpäin. Toivottavasti tämä hyvä henki säilyy jatkossakin. Toimialan asioista Kirkkotien ympyrätyömaa on ollut murheenkryyni, jonka kanssa joudutaan painimaan vielä pitkään. Saa myös nähdä, ehtiikö Ropakkotien valot ym. työmaa ehtiä alkaa ennen kuin Kirkkotien ympyrätyömaa on valmis. Klaukkalan kunnossapito eli aurauksen laatu, hiekoitukset m. herättivät myös keskustelua, kun urakoitsija ei ollut varautunut tilanteeseen oikein kunnolla.

Kunnanhallituksessa olen ollut tuuraamassa nyt yhden kerran, se oli ihan mielenkiintoista. Toinen mahdollisuus meni sivu suun, kun olin lomareissussa. Varmasti sielläkin osaa ottaa jatkossa vielä enemmän roolia. Kyläasiain neuvottelukunnalla on ollut nyt vasta yksi kokous. Kovasti tuntuvat haasteet olevan samanlaisia eri pienkylillä ja on ehdottomasti hyvä, että kunta tekee tällaista yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa.

Voisin lyhyesti arvioida myös omaa onnistumista omien vaalilupausten suhteen. On muuten hauska huomata, että omat vaalien päätavoitteet ovat tavalla tai toisella päätymässä myös tärkeiksi osiksi viimeisissä viimeistelyissä olevaa kuntastrategiaa, toki ne ovat sellaisia yleisiä asioita, jotka sinne kuuluvatkin.
Joukkoliikenteen osalta meillä ei uutena lautakuntana ole ollut mitään vaikutusvaltaa siihen, mimmoiseksi joukkoliikenteemme kilpailutuksen 2019-2028 myötä muodostuu. Pahoin pelkään, että tämä uusikaan sopimuskausi ei tuo riittävästi vetoapua kunnan elinvoimaan tai Klaukkalan ruuhkiin eli kunnan omiin tavoitteisiin rakentaa massiivisesti jo ruuhkautunutta kotikylääni myös joukkoliikenteen varaan. Olen yrittänyt hoitaa some-tiedotusta/kannanottoja liittyen HSL-muutoksiin ja kunnan oman liikenteen asiat ja yhteistyötä paikallislehteen päin joukkoliikenneasioissa aktiivisesti ja olen myös kirjoittanut useamman blogikirjoituksen asioista. Olen yrittänyt pitää joukkoliikenteen asiaa esillä eri yhteyksissä, sen vaikuttavuus on vasta pidemmän ajanjakson takana. Yritin myös päästä puolueen edustajaksi kunnan joukkoliikennetyöryhmään mutta se ei onnistunut. Mutta yhteistyö hyvän asian puolesta taustalla jatkuu =)

Vaikken itse asiaa sen enemmän mainostakaan, työpaikallakin jotkut ihmiset kyselevät säännöllisesti mitä päätöksentekoon kuuluu. Viestinnän suhteen seurailin tilannetta ensin aikani ja päätin lopulta tehdä valtuustoaloitteen asiasta, koska viestinnällisten asioiden säännöllinen tökkiminen eri asioissa ei tunnu muuttuvan eikä tilanteeseen puututa kunnolla. Viestinnällisissä asioissa olen jatkanut ennen vaaleja ollutta satunnaista asioista tiedottamista, enemmän olen yrittänyt painottua tarkentavaan kommentointiin esimerkiksi paikallisissa fb-ryhmissä ja hieman myös yhteistyössä Tuusulaan päin noin joukkoliikenteen osalta. Olen yrittänyt jatkaa myös hyvää yhteistyötä Nurmijärven uutisten kanssa. Tätä omaa blogia olen ylläpitänyt säännöllisen epäsäännöllisesti, enemmänkin olisi välillä kirjoitettavaa kuin ehtii blogiin asti päätyä. Toivottavasti olet kokenut blogitekstini kiinnostaviksi.

Olen saanut kuntalaisilta satunnaisesti yhteydenottoja Facebookin ja sähköpostin kautta, olen sitten vastannut niihin/välittänyt eteenpäin tilanteesta riippuen. Täytyy pitää positiivisena, että minut koetaan sillä tavalla helposti lähestyttävänä ihmisenä, joka on oikeasti kiinnostunut kanssakuntalaisten huolista. Kuntalaisten huolet ovat tulleet siis välillä vastaan suorina yhteydenottoina mutta olen ollut tietyissä asioissa myös itse aktiivinen. Tietyllä tavalla eri yhteyksissä asioista keskusteleminen lisää omaa ymmärrystä ja pakottaa perustelemaan paremmin. Tietyllä tavalla tämä kunnallispolitiikkaan lähteminen on lisännyt erilaista verkostoitumista paljon vaikka muuten en ylisosiaalinen olekaan.

On ollut ilo tutustua hyvin erilaisiin ihmisiin kunnassa, toisten kanssa ajatukset menee yksiin enemmän kuin toisten kanssa. Olen itse yrittänyt noudattaa asiallista käytöstä kaikissa tilanteissa. Välillä on tullut muutenkin sanomista liiasta kriittisyydestä mutta tämä ehkä kuuluu asioihin, joka hioutuu oikeaan suuntaan ajan myötä. Kriittisyys säilyy mutta on eri asia, miten sitä ilmaisee. Alun perin lähdin koko vaikuttamiseen mukaan tietyllä kyseenalaistamisella siihen, miten asioita tunnutaan kunnassa hoitavan. Nyt on sitten käytettävä mahdollisuuksia vaikuttaa eikä olla vaan kasa katteettomia lupauksia. Mutta yksin ei saa mitään aikaan vaan yhteistyössä muiden kanssa, kiitos hyvästä yhteistyöstä siis kaikille, jotka tuntevat tehneensä kanssani yhteistyötä kuntamme hyväksi.
Jottei tämä teksti paisu ihan mahdottomaksi, palaan vaalien alla kirjaamiini päätavoitteisiin eli niiden nykytilaan paremmin erillisessä tekstissä.

Pienkylien elinvoimaisuus ja kuntastrategia

Pienkylien elinvoimaisuus ja kuntastrategia

Nurmijärvellä on koko syksy työstetty uutta kuntastrategiaa, se hyväksytään joulukuussa valtuuston kokouksessa. Tällä kertaa olennaista on myös noudattaa sitä, näin on palaute kuulunut edellisestä strategiasta. Ilman päivittäistä sitoutumista ja realistisia tavoitteita strategioilla ei ole paljoa arvoa. Kuntastrategia on olennainen jatkon kannalta määrittäessään, mitä oikein haluamme olla jatkossa. Väestölaskelmia tehdään edelleen epärealistisilla kasvuoletuksilla tai ainakin niiden täyttäminen tulee olemaan haasteellista. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta on maankäytön kehityskuva, joka on päivitetty viimeksi 2010 tienoilla. Siinä painotettiin kasvua huomattavasti päätaajamiin ja erityisesti Klaukkalaan ja kaavoitus onkin ollut sen mukaista eli kerrostaloja tulee kuin sieniä sateella. Omakotitontteja Klaukkalasta menisi kunnalla myös, kun olisi tarjontaakin.

Kylien osalta on saatu valmiiksi kaavoitukset Perttulassa ja Lepsämässä, seuraavat kyläkaavat ovat Palojoen ja Metsäkylän. Näiden toteutuminen myöhästyy kuitenkin yleiskaavoituksen resurssipulan takia. Tällä hetkellä Nurmijärven kylillä asuu n. 9100 asukasta eli lähes 22 % kaikista kuntalaisista, hajallaan toki eri suunnissa. Monessa yhteydessä korostetaan, että pienkyläläiset ovat suhteessa hyviä veronmaksajia, eivätkä ruikuta pikkuasioista(koirankakat, katuvalojen kesäsulku, hiekoitus/sen puuttuminen) niin kuin me taajamaihmiset. Yhtenä selvänä panostuksena kylille päin on monelle vuodelle suunniteltu valaistusohjelma kyliä halkovien teiden varsiin, sillä on suora vaikutus pienkylien liikkumisolosuhteisiin. Kevyen liikenteen väyliäkin kaivataan mutta niiden toteutuminen yhtään syrjemmäs on aika pitkä projekti. Yksi osa kylien kehittymistä on myös päivityksessä juuri olevat kyläsuunnitelmat. Alun perin niitä laadittiin 2013 ja niiden avulla onkin myös saatu aikaan hyviä pieniä parannuksia kylien toimintaan. Keväällä näemme, millaisia asioita kylät toivovat nyt kehitykseltään ja millä resursseilla niitä yritetään tavoitella.

Haja-asutusalueiden tonttikaupoissa ja rakentumisessa sekä kyläkoulujen elinvoimaisuudessa on toki monta muuttujaa, mutta nyt pienkyliemme tilanne alkaa näyttää vähän nihkeältä tulevaisuutta kohden nimenomaan elinvoiman kannalta. Koko kunnan tasollakin syntyvyys jää toivotusta mikä ei voi olla näkymättä jatkossa myös palveluverkossa sivistyspuolella. Viimeksi palveluverkkoa pohdittaessa 2016 keväällä oli esillä määritykset elinkelpoisesta kyläkoulusta kooltaan ja mikä on tavoite siinä, esillä oli mm. Palojoen, Valkjärven ja Metsäkylän kyläkoulut. Metsäkylä tulee eittämättä hyötymään alueena Klaukkalan ohikulkutiestä ja Valkjärvi samoin liikennetilanteen helpottumisesta Klaukkalantien osalta tulevina vuosina. Kun yhtälöön lisätään kuitenkin se, että niin Lepsämän kuin Perttulan sekä Palojoen osayleiskaavoitukset on perustettu hyvin vanhoja rakentamisia huomioivaan eli myös tulevia rajoittavaan-malliin, ne rakentamismahdollisuudet eivät välttämättä tule takaamaan kyläkoulujen elinvoimaisuutta 2020-luvulla pitkään. On myös mielenkiintoista, että esim. jo nyt voimassaolevassa investointiohjelmassa on esim. Palojoen koulu sekä omana remppakohteenaan että myös niin, että sen oppilaat siirretään muualle ja mitä se vaatii investointia toisaalla.

Nurmijärvellä arvostetaan vahvasti kylien asemaa mutta on todella mielenkiintoista nähdä, halutaanko päivitettävässä maankäytön kehityskuvassa poiketa aiemmasta linjauksesta eli toteuttaa pääosa rakentamisesta edelleen päätaajamiin myös MAL-sopimuksen ohjaamana vai kääntyä yleisiä trendejä vastaan ja hakea laajempaa hajarakentamista, mikä oli voimissaan vielä 2000-luvun alkuvuosina. Sitä ei toisaalta tarvitse hakemalla hakea vaan monelle kyläalueelle riittäisi jo sallivampi linja-markkinavoimat hoitavat kyllä ohjauksen asiassa.

Kunnanhallituksen edustajuuspaikka oli kyläasiain neuvottelukunta, se kiinnosti minua ja sainkin sitten sen paikan. Halusin oppia juuri lisää kylistämme ja koin olevani sopiva juuri sellaiseen tiedon välikappale-luottamustehtävään. Neuvottelukunta kokoontui juuri Palojoen työväentalolla, en ollut siellä juuri käynytkään. Tuntuu, että aika monella kylällä kyläyhdistysten haasteet ja arjen toiminnot olivat samanlaisia. Laitetaan kukkaistutuksia, katsotaan yhdessä jonkun teeman(kuten alueella kuvattuja) leffoja, pidetään yleisötapahtumia enemmän tai vähemmän, näytään nettisivun/tiedotteen/some-näkyvyyden kautta, laaditaan tarvittaessa kuntaan päin kannanottoja kylää huolettavista asioista, kuten liikenneturvallisuudesta. Monia yhdistyksillä on kuitenkin sama ongelma, tekijät ukkoutuvat, ovat kiireisiä eikä uusia tule tilalle. Moni varmasti osallistuu mielellään kylän tapahtumiin, kunhan joku muu hoitaa asiat taustalla. Asiassa haastaa työelämä, kylien ikärakenteen vanheneminen sekä lasten harrastukset, aina löytyy tekosyitä. Nyt jopa 2000 asukkaan Röykässä asukasyhdistyksen toiminta on vaakalaudalla, kun homman pyörittäminen on jäänyt liian harvoille harteille. Tuntuu melkein, että kunnan ja muiden toimijoiden puolesta olisi enemmän rahoitusmahdollisuuksia ym. kuin kylillä on resurssia hyödyntää.

Yksi tärkeä osa hyväksyntään menevässä kuntastrategiassa on siis kylien asema ja vastuun ottaminen itse, niin kunnan tasolla, kylillä kuin yksilöinä. Niin päätaajamien kuin pienkylien kehittäminen pitää hoitaa loppuun asti eikä muodollisesti sinne päin, muuten lopputulos ei mitenkään voi olla hyvä. Kunnan pitää katsoa peiliin ja uudistua, jos 2000-luvun alun ideat eivät enää kanna toivotulla tavalla ja maailma muuttuu nopeammin kuin täällä halutaan. Pienkylillä pitää laittaa hanakasti tontteja tarjolle, pitää niiden hinta kohtuullisena ja antaa itse syntyvyystilastoille uutta suuntaa. Kunnan tehtävä ei ole kuitenkaan pitää idyllistä kiinni vaan järjestää palveluita järkevästi. Itse en ole tässä asiassa idealisti, en himona lakkauttamassa mitään vaan enemmän realisti. Pienkylien elinvoimaisuus niin kyläkoulun säilymisen kuin muun aktiviteetin suhteen on eniten itsestä kiinni, eikä sitä joku muu hoida. Toki kunta voi laittaa siihen kapuloita rattaisiin hajarakentamista rajoittamalla mutta juuri sen selkeyttämiseen pyritään kyläkaavoituksilla. Niiden perustat pitää olla vaan sitten semmoiset, jotka toteuttavat sitä mitä halutaan. Eli ei voida vain muodollisesti arvostaa kylien asemaa mutta käytännössä asenne onkin sitten rajoittavampi.

Kunnan laajempaa elinvoimaisuutta ei ratkaista kylillä vaan päätaajamien vetovoimaisuus on siinä ratkaisevaa, erityisesti Klaukkalan osalta suhteessa vertaisiinsa ja mitä lisäarvoa koko kunta tarjoaa Kehä 3 sisällä asumiselle. Monella tavalla palveluiden laajeneminen ei voi olla realistista joka paikassa, suunta on enemmän keskittymisessä isompiin yksiköihin ja siinä, että edes nykyiset palvelut säilyvät. Pienkylille koulu on hyvin tärkeää mutta tulevina vuosina siis näemme, mikä tulee olemaan kunnan kyky ja halu pitää päätöksenteossa kiinni aiemmin sovitusta. Monesti on ollut niin, että virkamiehet esittävät jotain muuta eli rakenteellista sopeutusta katsoen pidemmälle ja poliittinen päätöksenteko sitten elää enemmän tässä hetkessä ollen kykenemätön sopeuttamaan kunnan toimintoja tulevaan katsoen. On toki oma kysymyksensä onko hyvää bisnestä olla hyödyntämättä olemassa olevaa infraa vai onko parempi kuljettaa lapsia isompiin kouluihin päätaajamiin, niihin kun tulee kanssa paljon tilaa tulevina vuosina.

Sivistyspuolen haasteet-seinistä sisällön kehittämiseen

Sivistyspuolen haasteet-seinistä sisällön kehittämiseen

Tämän blogikirjoituksen teemat kytkeytyvät tuohon kuvaan, joka oli Kuntalehden elokuun numeron pääkirjoituksena. Koulujen, päiväkotien ja 2 asteen opetuksessa on täälläkin saatava entistä enemmän fokus sisältöön seinien sijaan, tämä on myös omistajuuskysymys ja budjettikysymys poistojen kasvamisen kautta.

Sivistyslautakunnan jäsen Petri Kolmonen teki taannoin huomion nykyisestä kuntastrategiasta, Nurmijärvi ei ainakaan vanhentuvassa kuntastrategiassa tavoittele profiloitumista lapsiystävällisenä kuntana. Painopiste on palveluiden tuomisessa lähelle, eli toisaalta määrän kasvaessa laatu on tuntunut kärsivän, noin kärjistettynä. En kiistä, etteikö pienissä kouluissa olisi enemmän yhteisöllisyyttä tai saisi varmasti yksilöllisempää opetusta mutta asioilla on varmasti eri puolensa. Käsittelen tässä nyt kunnan varhaiskasvatuspuolen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ajankohtaisia asioita tietyistä näkökulmista.

Ensinnäkin, läpi kunnan eri sektoreiden menevä tiedotuksen ontuvuus pätee myös sivistyspuolelle. Varhaiskasvatuksessa olen esimerkiksi itse asiakkaana tyytyväinen itse hoitoon mutta monessa viestinnällisessä asiassa on ollut kehittämisen varaa. Tästä parhaana esimerkkinä käy kunnan yksiköiden siirtyminen Päikky-toiminnanohjaukseen. Asiasta ei ollut infottu vanhemmille yhtään mitään ja leimauslätkät lyötiin vaan käteen kevyellä ohjeistuksella ja vaatimuksella syöttää järjestelmään tiedot, jotka oli jo kerran ilmoitettu. Järjestelmä itsessään ei ole hankala ja kehittää varmasti toimintaa mutta kunnalta ei myöskään kesän lopulla tullut mitään muistutusta, että esim. kesän varahoidon(jossa ei Päikky käytössä) syksy alkaa sitten Päikyn käytöllä pysyvästi kevään testin jälkeen. Tästä asiasta tiedottaminen ei olisi ollut iso ponnistus. Itse laskutusmuutoksessa oli myös säätöä vanhempien suuntaan. Ensin huhtikuussa sivistyslautakunta päätti muuttaa laskutusperusteita yhdenlaiseksi mutta jo heti ensimmäisessä kokouksessaan elokuussa uusi sivistyslautakunta joutui muuttamaan tätä päätöstä mm. asiakaspalautteen takia. Toisaalta tämä oli tyylikkäästi hoidettu, kun yksikään perhe ei joutunut maksamaan ylimääräisiä summia muutetun päätöksen myötä. Toisaalta ei niitä laskuja ole nyt kuulunut muutenkaan, kun ovat tuon muutospäätöksen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton takia muutenkin jo kuukauden myöhässä. Tässä asiassa on sentään hyödynnetty Päikky-järjestelmää viestinnässä, muuten laskutusviiveestä ei ole tiedotettu missään.

Varhaiskasvatuksen laajaan palveluverkkoon on vaikuttanut Nurmijärvellä syntyvien lasten suuri määrä, se on ollut kärkipäätä Keski-Uudellamaalla ja melko kärkipäässä myös Suomen tasolla, tässä suhteessa Nurmijärvi ei ole taantuva kunta ollenkaan. Vuosi vuodelta syntyvyys on nyt hiipunut täälläkin eri syistä johtuen, mikä tarkoittaa jatkossa myös väistämättä palveluverkon tiivistymistä eli yhä suurempia yksikkökokoja, kuten uusi Kylänpään päiväkoti. Nyt syksyllä on käynnistetty myös tarkennustyö Klaukkalan alueen koulujen tulevaisuuden osalta, taustalla siinäkin oletuksista tippuneet lapsimäärät. Kuulemma Klaukkalan alueella on ollut 2017 vrt. 2012 100 lasta vähemmän, tämä tietää jopa 5 luokan eli nykykriteerein elinkelpoisen kyläkoulun verran vajaakäyttöä resursseissa.

Koulujen osalta keskustelua on herättänyt positiivisena asiana kasvisruokakokeilu kolmessa koulussa, se on koettu hyödylliseksi ja voinee levitä sen myötä laajemmalle. Budjettikäsittelyn yhteydessä otamme kuukauden päästä kantaa myös luomumaidon mahdollisen käyttöön kouluruokailuissa. Peruskoulujen osalta eniten keskustelua on herättänyt sisäilma-asiat. Osa asioista voi johtua kunnossapidosta, osa tulee ilmi vasta esim. peruskorjausremontin yhteydessä. Saimme edellisessä teknisessä lautakunnassa pitkän esityksen siitä, miten asioita valvotaan viranomaisen taholta. Tässäkin asiassa viestintä on olennainen asia eli antamalla oikeasta osoitteesta oikeaa tietoa oikeaan aikaan, vältytään paremmin väärältä informaatiolta. Naapurikunta Tuusula on ottanut askeleen vielä avoimempaan suuntaan laittamalla jatkossa sisäilmatutkimukset nettisivuilleen. Näissä asioissa kyse ei välttämättä ole aina siitä, peitelläänkö asiaa ja miten iso ongelma missäkin on vaan miltä asia näyttää ja jos virheellistä infoa lähtee jostain, sen peruminen on hankalampaa kuin hoitaa asia alun perin viestinnällisesti kunnolla. Kunta panostaa siis vuosittain merkittävät summat sisäilmakorjauksiin, nyt NYK ja Lepsämän koulu kiireellisimpänä. Joissain yhteyksissä epäillään, että kaikissa kunnan kouluissa on tässä asiassa kiinteistöongelmaa. En usko, että asiat ovat näin huonosti mutta kiinteistöjen ylläpidossa on varmasti kehittämistä eikä ole mielestäni ollenkaan järkevää ainakaan leikata ylläpitomäärärahoista, kuten ollaan nyt tekemässä.

Kirjastopuoli erottautuu kunnassa edukseen aktiivisuudellaan, palveluasenteellaan ja viestinnällään. Kirjastopuoli ansaitsisi jo pääkirjaston remontoinnin tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi. Tämä on roikkunut ensin kytkeytyen monitoimitalo/esitystila-ratkaisuun ja nyt siis kunnallisen lukion kehittämiskysymykseen. Siihen tuli jo jatkoaikaan keväällä 2015, kun maan hallitus veti pois esityksen 2. asteen koulutuksen järjestämisluvista juuri ennen eduskuntavaaleja, rohkeus petti. Lukiokysymystä on käsitelty myös 2011, jolloin asia ei edennyt kunnanhallitusta pidemmälle ja 2016 asia jätettiin edelleen ilman lopullista ratkaisua palveluverkkokäsittelyssä.

Budjettikäsittelyn isoja kysymyksiä oli kunnallisten lukioiden tulevaisuus eli jatkavatko erillään vai meneekö hynttyyt yhteen. Nurmijärveläiseen tapaan asian lopullista ratkaisua siirrettiin jälleen, näin on tehty jo muutaman kerran tällä vuosikymmenellä. Ymmärrän hyvin talousperusteet asiassa mutta muuten asia tuntuu melko selvältä. Kun lukio-opetus Rajamäellä on jo nyt kalliimpaa kuin NYK+Arkadia, ei se tilanne 2020-luvulla ainakaan helpota, kun Hyvinkään iso lukio vetänee porukkaa myös Rajamäeltä ja 2020-luvulla ikäluokat alkaa muutenkin laskea. Huippu niissä tullee juuri nyt tulevina vuosina, siksi muutos ei vielä ole konkretisoitunut. Yllätyksenä nämä asiat eivät tule, ne ovat ihan selviä tilastojen mukaan. Luomalla vahvemman kunnallisen lukion vielä synergialla pääkirjastoon saamme huolehdittua, että jatkossa Nurmijärvellä on edes yksi vahva lukio eikä kahta hiipuvaa. Kun Kirkonkylällä ja Rajamäellä on joka tapauksessa investointipaineita peruskoulujen osalta ja jos ne tehdään erikseen eli uutta kunnallista lukiota Kirkonkylälle ei toteuteta, kustannukset ovat siinä vaihtoehdossa lähes 3 milj € enemmän. Sillä summalla laittaa kummasti koulupihoja kuntoon sekä hankkii kaikkialle kuntaan nykyaikaisia opetusvälineitä.

Teknisessä lautakunnassa hyväksyimme lukion hankesuunnitelman lisätoiveella joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseksi eli Uuden kunnallisen lukion kehittämiseksi. Kunnanhallitus lykkäsi siis lukioasiaa hieman eteenpäin toivoen vielä uuden lukion opetuksen sisällöllisen kehittämisen jatkosuunnittelua. Näin ollen asia päätettäisiin toivottavasti siis vuoden päästä, ellei asiaan vuodessa keksitä jostain suunnasta enää lykkäysperusteita. tse olen käynyt sekä lukion että yläasteen yli 30 min bussimatkalla suuntaansa isoissa yksiköissä, niin henkilökohtaisesti on vaikeaa ymmärtää kulkemisen ja etäisyyden ongelmaa täällä, kun bussimatka Kirkonkylän ja Rajamäen välillä on vain 10 min ja siihen on juuri tullut uusi kevyen liikenteen väyläkin.

 

 

 

 

 

Nurmijärvi pelaa riskillä joukkoliikenteessään

Nurmijärvi pelaa riskillä joukkoliikenteessään

Onko riskibisnestä rakentaa urakalla kerrostaloja kunnassa, jossa myös eräiden kiinteistövälittäjien mukaan joukkoliikenteen haasteet ovat uhka vetovoimalle, rakennuttajien kannalta ilmeisesti ei. Mikä on lisäarvo muuttaa kerrostaloon muualta Suomesta kunnassa, jossa on kolme eri tavoin palveluvarusteltua päätaajamaa, joiden palvelut ovat hajallaan jo taajamien sisälläkin ja ainakaan hinnoittelu ei kannusta asioiden hoitoon julkisin, jos vaikka muuten yhteyksiä olisi sopivasti? Ei ihme, että kunnan väestötavoitteet jäävät täyttymättä vuosi toisensa perään. Muuten sen ei pitäisi olla suuri ongelma mutta usea aiempi päätös on perustettu lähivuosina huomattavasti vauhdikkaamman kasvun varaan eli päätökset on vedetty läpi liian optimistisin oletuksin, mikä voi tuoda lähivuosina kipeitä tiivistyksiä palveluverkkoon.

Nurmijärven joukkoliikennestrategia etelään päin perustuu ja tulee perustumaan jatkossakin yhteyteen Hämeenlinnanväylää pitkin Kamppiin Helsingissä. Tänä syksynä olemme saaneet nähdä, mitä se linjaus tarkoittaa riskinottona. Helsingin työstäessä omia projektejaan Reijolankadun-Meilahden-Tilkan akselilla, Kamppi-yhteys on haavoittuva ja matkustajan matka-aika kärsii. Vaikka tämä on ohimenevä tilanne, Nurmijärvellä ei ole vastaaviin mitään sanomista. Seuraavia haasteita bussiliikenteen sujuvuudelle Kamppiin tuovat mm. Hakamäentien risteyksen maankäyttö, Kivistön keskuksen rakennustyöt (ns. Vanhan tien katkaisu kiertoreitille) ja Kuninkaantammen eritasoliittymä sekä Klaukkalan rampin muutostyöt.

Saimme teknisessä lautakunnassa osavuosikatsauksen liitteenä kunnan joukkoliikennetilastot elokuuhun 2017 asti (kunnan politiikka on taas poistanut ne pöytäkirjan myötä julkisesta netistä, en voi niitä tähän linkittää. Monessa muussa kunnassa ei olisi kovin hyvä suoritus, että laittamalla 100 % lisärahaa joukkoliikenteeseen (Nurmijärvi 2015 alkaen) ei saada ihmeemmin lisäkasvua joukkoliikennekäyttöön ja osittain se jopa laskee. Laskua tulee vuosi vuodelta tasaisesti Keski-Uudenmaan seutulipusta, joka kutistuu vielä lisää Tuusulan poistumisen myötä. Samoin kunnan sisäisen palveluliikenteen Kivenkyydin käyttö hiipuu, vaikka kunta kasvaa tasaisesti koko ajan. Kuten olen jo useasti kirjoittanut, tällä hetkellä kasvua tulee ainoastaan nuorisolipusta (kouluunmenolippu) ja kunnan tukemasta HSL-lipusta, jonka käyttö laajennee vauhdikkaasti myös ensi vuonna Tuusula-liitoksen ja laajempien käyttöalueiden+Länsimetron myötä. Sen käyttöä tukee voimakkaasti myös liityntäpysäköinti Kehäradalla.

Ihan yllättäen (odotan tuleeko myös jollain tasolla loppukuussa lautakuntaan), meneillään olevaan joukkoliikennekilpailutukseen oli räväytetty nyt yli 10 sivua tarkennuksia. Kilpailutuksessa nähdään siis erilaisia riskejä lipputulojen suhteen. Koska en ole asiantuntija vaan enemmän asiasta monipuolisesti kiinnostunut harrastelija, en voi 100 % ennustaa voiko asioita pitää hintariskinä lopputuloksen kannalta. Toivon siis olevani väärässä ja kuntalaisten saavan 2020-luvulle kohtuuhintaisen joukkoliikennesopimuksen, palvelu kun ei ole ihmeemmin paranemassa eikä olisi sitä vasten kiva saada hintayllätystä joulun alle.

Tämä blogiteksti venyy nyt pitkäksi, koska lisäkirjeissä oli paljon oleellista asiaa. Edellisen kilpailutuksen seurannassa oli jopa valtiotason selvityksessä(https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2015-01_joukkoliikenteen_kilpailutuksia_web.pdf) todettu, että kilpailutuksessa oli toivomisen varaa, taustatiedot epäselviä ja sopimuksessa koettiin riskiä, mikä karsi tarjouksia. Nähtävästi täsmentämisen varaa on löytynyt edelleen…tässä olennaisimpia huomioita, kysymykset siis tarjoajilta tulleita, vastaukset elyltä/kunnasta kursiivilla:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/24336419/Kysymyksiä%20ja+vastauksia+NMJ+alue+Kos+1.pdf/ded91d39-a463-48f1-92b6-a4a79b4be908

Kysymys 29. Kun sopimus ei anna käytännössä suojaa markkinaehtoista liikennettä vastaan, kompensoiko tilaaja lipputulon vähenemää, joka johtuu markkinaehtoisesta liikenteestä/ sen lisääntymisestä? Vastaus: Tilaaja ei kompensoi markkinaehtoisesta liikenteestä mahdollisesti aiheutuvaa lipputulon vähenemää.

Kysymys 27. Vaikuttaako kilpailun ratkaisussa tarjotun liikenteen määrä, jos vaadittu palvelutaso ylitetään tarjouksessa, vai ratkaiseeko kuitenkin vain pelkkä hinta? Vastaus: Ratkaisuperusteena on pelkkä hinta.
Kysymys 41. Mikä on tilaajan intressi nostaa lipun hintaa? Vastaus: Nurmijärvi-liput ovat vahvasti subventoituja lipputuotteita, kunnalla voi olla intressi nostaa lipun hintoja pitkän sopimuskauden aikana.

Kysymys 24. Pyydämme Uudenmaan ELY:ä toimittamaan tarjouspyynnön liitteen 6 taulukossa esitettyjen lipputulojen laskentaan käytetyt dokumentit, sekä selvityksen siitä mistä kyseiset tulot muodostuvat? Vastaus: Kyseiset dokumentit eivät ole Uudenmaan ELY-keskuksen käytettävissä, koska tiedot on koostettu nykyisen liikennöitsijän toimesta liikennöitsijän omista järjestelmistä.
Kysymys 4. Ehto (markkinaehtoisen liikenteen vähentymisen aiheuttamien palvelutasopuutteiden paikkaaminen ilman korvausta) vaikuttaisi selvästi kohtuuttomalta sopimusehdolta, joka tulee nostamaan tarjoushintoja taloudellisen riskin kasvaessa. Onko ehto myös tilaajan mielestä kohtuuton (vaatimus liikennöinnistä ilman korvausta)? Vastaus: Tarjoaja voi hyödyntää markkinaehtoista liikennettä vaaditun palvelutason osana ja säästää liikennöintikustannuksissa. Jos tällaista palvelutason täyttymisen kannalta tarpeellista liikennettä poistuu, on käyttöoikeussopimuksen hengen mukaista että tarjoaja joutuu riskillään täydentämään tarjontaa. Lähtökohtaisesti markkinaehtoisen liikenteen tilalle järjestettävät vuorot tuottavat hyvin lipputuloja, joten ehtoa ei voi pitää kohtuuttomana.

Kysymys 8: Tarjouspyynnön kohdan 8 mukaan kesäkaudeksi katsotaan Nurmijärven koulujen kesäloma-aika. Onko tämä tarkoituksellinen heikennys nykytilaan (kesäkausi alkaa juhannusta edeltävän viikon maanantaina ja päättyy Nurmijärven lukuvuoden alkamista edeltävänä päivänä)? Vastaus: Tarjouspyynnön mukainen talvikausi on palvelun minimitaso, saa tuottaa laajempaa palvelua.
Kysymys 18. Liite 7, liikennöintisuunnitelman yhteenveto: millä perusteella kesäkaudeksi lasketaan 12 x kesävko ja talvikaudeksi 40 x talvivko? Vastaus: Muutetaan liitteeseen 7 talviviikkojen määräksi 42, kesäviikkojen 10, jotta kesäkausi tarkoittaa koulujen kesälomakautta.

Kysymys 1: Yleisten ehtojen kohdassa 11 ei vaadita paperisten aikataulujen painamista ja jakelua kuin pysäkeille. Voiko liikenteenharjoittaja julkaista aikataulut vain sähköisinä? Vastaus: Erillisiä paperisia aikataulujulkaisuja ei tarvitse painaa, mutta sähköisten aikataulujen tulee olla tulostettavissa ja pyydettäessä asiakkaalle pitää antaa yksittäisiä tulosteita.
Kysymys 15. Liite 3, kilpailukohteen määrittely: vaihdolliset yhteydet Kivistössä, pitääkö vuorot ajaa Kivistön asemalle saakka vai riittävätkö Keimolanportin pysäkit? Vastaus: Keimolanportin pysäkit riittävät.
Kysymys 16. Liite 4, lippujärjestelmä. a. Myyntipiste vaaditaan kaikkiin päätaajamiin, nyt Rajamäellä ei ole. Tuleeko jatkossa Rajamäellä olla myyntipiste? a. Kyllä, myös Rajamäellä tulee olla myyntipiste.

c. Voiko tilaaja tarkentaa vain HSL-kehyskuntalippujen haltijoille myytävien Nurmijärvi-Kivistö-liityntälippujen ominaisuuksia? – ovatko liput voimassa mistä tahansa/minne tahansa Nurmijärven kunnan alueella? – onko lippu voimassa vain Kivistön asemalta/-lle vai myös mahdollisten Vantaalla sijaitsevien välipysäkkien osalta? Vai tuleeko välipysäkeille näiden lipputuotteiden osalta otto/jättörajoituksia? – pitääkö kuljettajan liityntälippuja autossa lisäladattaessa tarkastaa, että ostajalla on voimassa oleva HSL:n kehyskuntakausilippu? Miten? – tuleeko liityntälippua lisäladattaessa esittää henkilökortti tai vastaava asiakirja? Miten todennetaan, että esitettävä kehyskuntalippu on sitä esittävän henkilön? – HSL-alueen kehyskuntalippuja on vain aikuisille eli 17 vuotta täyttäneille, eli myydäänkö Kivistön liityntälippua vain niille nuorisolipun haltijoille, jotka ovat iältään 17-18 vuotta? Tuleeko heidänkin voida todistaa henkilöllisyytensä ja ikänsä kuljettajalle? c. Nurmijärvi-Kivistö -lippu kelpaa mistä vain Nurmijärven alueelta Kivistön asemalle / Keimolanporttiin ja päinvastoin. Lipputuotetta voi käyttää myös kunnan sisäiseen matkustamiseen. Autossa tehtävän lisälatauksen yhteydessä ei tarvita tarkistusta HSL kehyskuntalipun voimassaolosta, mutta HSL kehyskuntalippu on esitettävä. Mikä idea on pyytää näyttämään lippua, jota ei siis ole kuitenkaan pakko olla? Eli kunnan sisäisen lipun saa hankkia bussista 55 € hintaan näyttämällä HSL:n matkakorttia? Mutta muutoin sitä ei myydä erikseen siihen hintaan =)

Kysymys 47. Voiko tilaaja sitoutua tulotason säilymiseen tarjousasiakirjoissa esitetyllä tasolla, kun kyse on erittäin pitkästä sopimuksesta? Bussiyhtiöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lipputuoteratkaisuihin eikä lippujen hinnoitteluun sen paremmin Nurmijärvellä kuin HSL-alueellakaan. Myöskään jo päätettyjen uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ei ole tietoa. Vastaus: Tilaaja ei voi sitoutua tulotason säilymiseen, eikä uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ole tietoa. Taloudellinen riski kuuluu käyttöoikeussopimuksen hengen mukaisesti liikenteenharjoittajalle
d. Kohdassa ”Muut hyväksyttävät lipputuotteet” todetaan, että netti- ja mobiililipun hinnan asiakkaalle tulee olla sama kuin perinteisen paperilipun. Tämä tarkoittaa kmporras-hinnoittelua, joten nykymuotoinen mobiililippu ei enää kävisi. Vaatimukset täyttävää uutta mobiililippua ei kannata lanseerata, koska asiakkaan pitäisi lippua kännykällä tilatessaan ilmoittaa lähtö- ja määränpääpysäkit tai hinnan km-porras. Tapahtuma olisi joko asiakkaalle hankala tai kuljettajalle mahdoton, virheiden mahdollisuus olisi suuri. d. Mobiili- tai nettilippu ei saa olla kalliimpi, halvempia mobiili tai nettilippuja saa myydä.

Kysymys 17. Liite 5, kalustovaatimukset: a. Määritelmän A mukaan autojen tulee olla alaluokkaa II tai B (vain istumapaikkoja, ei seisomapaikkoja). Miksi alaluokat II ja A eivät käy, jolloin autoissa voisi olla myös rekisteröityjä seisomapaikkoja? Etenkin kun samassa liitteessä sallitaan matalalattiaiset kaupunkiautot, joissa jo lähtökohtaisesti on enemmän seisoma- kuin istumapaikkoja. Vastaus a. Ei-matalalattiaympäristöön ei haluta seisomapaikallisia autoja.
c. Miksi määritelmän A mukaisilta autoilta vaaditaan mahdollisuutta kuljettaa polkupyörä, mutta ei määritelmän B mukaisilta? Tarjoajahan voi tarjota pelkkää määritelmän B mukaista kalustoa, jolloin polkupyöriä ei lainkaan kuljetettaisi. Eikö tasapuolisuussyistä tule joko luopua polkupyöränkuljetus vaatimuksesta tai vaihtoehtoisesti vaatia, että polkupyörä kuljetetaan käytettävästä kalustotyypistä riippumatta? c. Polkupyöriä kuljetetaan vain tavaratilallisissa autoissa, ei autojen sisätiloissa.
g. Koskeeko päästövaatimus myös vara-autoja? g. Päästövaatimus ei koske vara-autoja
Kysymys 20. Liite 5, kalustovaatimukset. Mainitut päästövaatimusluokat ovat EURO V ja EURO VI. Näiden väliin sijoittuu luokka EEV alaluokkineen. Eikö huomattavasti EURO V:ttä paremmalle EEV:lle ole määritelty osuuksia? Vastaus:Osuudet on määritelty vain luokille EURO V ja EURO VI.
j. Millaiset paikannuslaitteet tilaaja vaatii autoihin? j. Tilaajat eivät aseta paikannuslaitteille tarkkoja teknisiä vaatimuksia, mutta niiden tulee mahdollistaa liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista kuvattuja toiminnallisuuksia, kuten säännöllisen aikataulun mukaisessa liikenteessä mahdolliset tiedot liikennevälineiden reaaliaikaisesta liikkumisesta reitillään tai linkki palveluun, josta tiedot ovat saatavissa; • mahdolliset arviot merkittävistä myöhästymisistä tai peruutuksista heti kun ne ovat palveluntarjoajan tiedossa ja kohtuudella toimitettavissa..

b) Liitteen 6 aikataulukirjat sisältävät huomattavan määrän sekä nykyisen että tarjouspyynnön palvelutason ylittävää liikennettä. Voivatko tilaajat täsmentää, että aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia eivätkä miltään osin velvoittavia? b. Liitteenä olevat aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia, eivät velvoittavia.
Kysymys 21. Viirinlaakson tulevasta matkakeskuksesta: a) Edellytetäänkö Klaukkalassa liikennöitävän Viirinlaakson matkakeskuksen kautta? c) Miten päätilaaja aikoo ottaa laituritilan rajallisuuden huomioon mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen osalta, jos tila ei riitä kaikille? Onko käyttöoikeussopimusliikenne tällöin etusijalla? Mikäli laituritila ei riitä sekä käyttöoikeus- että markkinaehtoiselle liikenteelle, sitoutuuko päätilaaja ohjaamaan markkinaehtoisen, Lopen ja Vihdin suuntiin/suunnista kulkevan liikenteen uudelle Klaukkalan ohitustielle? Mikä taho ja millä perusteilla vastaa matkakeskuksen laituripaikkojen jaosta eri linjoille ja niiden eri vuoroille? vastaus: a. Kyllä Klaukkalassa tulee liikennöidä Viirinlaakson kautta. c. Käyttöoikeussopimusliikenne on etusijalla.
Kysymys 26. Mikäli lainsäädäntö tai esimerkiksi Helsingin kaupunki muuttaa liikennöintikalustoa koskevia päästörajoja, saattaa se merkittävästi muuttaa kalustokustannuksia kesken pitkän sopimuskauden. Onko siinä tapauksessa sopimuskorvauksen nostaminen mahdollista? Vastaus: Jos sopimuskauden aikana astuu voimaan hankinnan sopimusta vahvempia määräyksiä, sovitaan niiden vaikutuksista tilanteen mukaan.
Kysymys 37. Tarjouspyynnön liitteessä 3 taulukoissa 1 ja 2 mainitaan palvelutasoluokilla V ja VI lauantai- ja/tai sunnuntailiikenteen osalta ”Tarpeen mukaan”. Mitä ”tarpeen mukaan”-määritelmällä tarkoitetaan? Vastaus: Tarpeen mukaan maininta liikennöintiajan yhteydessä tarkoittaa ettei ko. ajankohtana tarvitse järjestää tarjontaa, ellei ole yhteysvälillä erityistä tarvetta aiheuttava kysyntää liikenteelle.

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/24336419/Kysymyksiä%20ja+vastauksia+2.pdf/8ed88a3f-d5e6-45e7-b102-fe7bdb1f4119
Kysymys 25. Onko Uudenmaan ELY-keskuksella käytettävissä edelleen voimassaolevien siirtymäajansopimusten puitteissa käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen lipputulo ja matkustajamäärä tietoja? Mikäli tiedot ovat saatavilla pyydämme niitä toimitettavaksi. Vastaus kysymykseen 25. Uudenmaan ELY-keskuksella on käytettävissä lipputulo- ja matkustajamäärätietoja vain osasta käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen edelleen voimassaolevista siirtymäajansopimuksista. Tiedot perustuvat liikenteen harjoittajien omiin ilmoituksiin ja ovat saatavilla tämän kirjeen erillisenä liitteenä sekä kilpailutusta koskevilta internetsivuilta

Alkusyksy luottamustehtävissä ja Nurmijärven turvallisuustilanne

Alkusyksy luottamustehtävissä ja Nurmijärven turvallisuustilanne

Kun valtuustokausi saatiin käyntiin kesäkuun alussa, päätöksenteko jäi suunnilleen juhannukselta tauolle ja myös virkamiehet olivat lomilla. Nyt elokuun jälkeen onkin ehtinyt jo tapahtua monenlaista. Ensin olin mukana kunnan asuntomessuretkellä, se oli mukava kokemus hyvässä porukassa. Sen jälkeen aloitimme jo uuden strategian valmistelun, se olisi tarkoitus olla hyväksyttynä loppuvuonna. Yksi koulutus jäi väliin lomaviikon takia. Ensimmäinen valtuusto oli aika lyhyt ja kevyt listaltaan. Keväällä annettiin palautetta, että valtuuston kokouksien listat ovat paisuneet, tästä syystä syksyllä on nyt pari kokousta enemmän päätöskuormaa tasaamassa.

Yllätyksenä olin viime viikolla mukana myös ensimmäistä kertaa kunnanhallituksen varajäsenenä, se oli ihan mielenkiintoinen kokemus. Saa nähdä milloin seuraavaksi tarvitaan. Ilmoitin myös halukkuuteni kunnan edustajaksi kyläasiain neuvottelukuntaan ja tulin valituksi. Uskon sopivani hommaan oikein hyvin ja laajempi ymmärrys kyliemme tilanteesta ei ole pahitteeksi ja uskon, että itselläni on annettavaa kunnan osallistumisessa kyliemme kehittämiseen. Kuluneella viikolla oli myös ensimmäinen teknisen lautakunnan kokous. Kuten olin kuvitellut, lautakunnassa on jatkossakin varmasti hyvä ja keskusteleva fiilis. Mutta varmasti tulee nyt erimielisyyksiäkin, nyt lähinnä kyseltiin tarkennuksia asioihin ja tehtiin myös ihan konkreettisia kuntalaisten elinympäristöön vaikuttavia päätöksiä. Vajaaseen kuukauteen on mahtunut siis kaikenlaista jo. Syyskuu on tässä muutenkin tiiviimpi, kun siihen mahtuu vielä koulutusluonteisia tilaisuuksia. Tämän kertauksen lisäksi ajattelin kirjoitella hieman myös ajatuksista ja poiminnoista, mitä tein valtuuston kyselytunnin esittelyistä alueen poliisivoimien ja pelastuslaitoksen osalta.

Pelastuslaitoksen esittelystä olennaisin huomio oli Luhtaanmäkeen suunnitellun, Klaukkalaa ja Kivistön suuntaa palvelevan paloaseman aikataulu. Kun se oli aiemmin etenemässä jo vauhdikkaammin tämän vuosikymmenen lopulla, realistinen aikataulu on enemmän 5 vuoden sisään, kun maakunta-kuvio tulee väliin ja laittaa arviointeja uusiksi. Jonkinlaista suunnittelua voidaan tehdä taustalla mutta lopullisia päätöksiä ei ole ihan heti tulossa.

Poliisi oli jalkautunut paikalle jopa neljän hengen voimin. Poliisi esitti kattavasti toimialueensa ajankohtaisia kysymyksiä. On ymmärrettävää, että Nurmijärvi on vain yksi osa toimialueesta ja palvelutason ylläpitäminen on haasteellista, kun valtion toimesta resursseja laitetaan entistä tiukemmalle, tämä kuormittaa myös poliisihenkilöstöä. Yleiskatsauksena turvallisuus Nurmijärvellä ei ole poliisin tehtävien muodossa muuttunut sillä tavalla huonoksi, kuin otsikoista voisi päätellä eikä Nurmijärven tilanne poikkea lähikunnistaan merkittävästi. Poliisi on Nurmijärvellä läsnä 24/7 tavalla tai toisella, vaikkei siltä tuntuisi. Eniten levottomuutta on ollut Klaukkalassa, jossa parinkymmenen nuoren joukkio on rellestänyt tuhoten paikkoja ym. Tilanteeseen on puututtu jo poliisin ja sosiaaliviranomaisten yhteistyöllä ja tämä työ varmasti jatkuu ennaltaehkäisten tulevia vastaavia ongelmien leimahduksia.

Tilastojen mukaan sekä julkisella että yksityisellä paikalla tapahtuvissa vahingonteoissa(omaisuus) sekä pahoinpitelyissä on kuitenkin ollut kasvua. Mopojen aiheuttamaan häiriöön on puututtu teemana moottoripyöräpoliisien toimesta. Nurmijärvellä lisätehtäviä on tullut 2015–2016 myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista mutta se tilanne on jo rauhoittunut. Turvapaikanhakijoiden osalta poliisia on kuormittanut myös erilaiset huhut sosiaalisessa mediassa osa enemmän ja osa vähemmän paikkansapitäviä. Vaikka vastaanottokeskuksissa on ollut sisäisesti välillä levotonta, myös vastaanottokeskuksia kohtaan on tehty rasistisia tekoja.

Noin yleisellä tasolla poliisi luonnehti, että mm. rangaistusuudistusten myötä suomalaisten ajotavat ovat yleisesti siistiytyneet. Ajankohtaisia haasteita tuovat uhkien monimuotoistuminen, erilaiset yleisötapahtumat, verkkopetokset sekä omaisuusvahinkoja tehtailevat kiertävät, ammattimaiset varasjoukkiot, jotka tulevat pääosin Itä-Euroopasta. Tällä hetkellä poliisin resursseja syövät myös turvapaikanhakijoiden palautuslennot, niitä kun tehdään pääasiassa Helsinki-Vantaalta. Asian tiimoilta pidetään mielenosoituksia suuntaan, jos toiseen. Poliisi panostaa muutenkin lentoasemaan ekstraa, koska sitä pidetään Suomen käyntikorttina maailmalle.

Yleisellä tasolla olennaista on se, että poliisi ei todellakaan vastaa kaikesta vaan sillä on omat rajalliset tehtävänsä. Esimerkiksi nuorten oirehtiessa tilanteen ennaltaehkäiseminen ja korjaaminen on monialaista yhteistyötä eri viranomaisten sekä vanhempien kanssa ja niidenkin tahojen keinot ovat välillä rajalliset. Yhtenä johtopäätöksenä myös tästä poliisin esittelystä, valtuustoryhmämme teki elokuun kokouksessa valtuustoaloitteen valvontakameroiden tarpeen laajemmasta kartoituksesta ja investoinneista niiden osalta, valvontakamerat kun on koettu toimivaksi ja kustannustehokkaaksi välineeksi ilkivallan osalta. Toivottavasti tämä aloite saadaan käsiteltyä nopeasti ja kamerat valvomaan tärkeimmiksi koettuja kohteita entistä paremmin.

Valtuutetun havainnointia ja kuntatekniikka Nurmijärvellä

Valtuutetun havainnointia ja kuntatekniikka Nurmijärvellä

Valtuutetun homma on myös havainnointia eri yhteyksissä. Se on muutostrendien tunnistamista ja sen arvioimista, koskevatko ne myös kotikuntaa jollain tavalla nyt tai tulevaisuudessa. Havainnointia tekevät myös kuntalaiset, jotka voivat olla yhteydessä meihin tai sitten suoraan virkamiehiin, jotka asioista asiantuntijoina vastaavat. Havainnointi on myös ennakointia ja toteutus resurssien puitteissa toimimista. Sekin on havainnointia, että voi arvioida jonkin asian olevan kypsä menemään läpi päätöksenteossa. Näin kävi kiintiöpakolaisten vastaanoton kanssa. Ihan sattumalta otin mukaan kunnan asuntomessuretkeltä Kuntatekniikka-lehden uuden numeron, siinä oli paljon mielenkiintoista =) Tässä huomioita siitä ja miten ne kytkeytyvät Nurmijärven nykyelämään tai tulevaan, jota alkuviikosta kuntastrategian muodossa pohdittiin.

Turussa oli luotu palkittu kaupunkilaisten osallistamiskonsepti Infra-Pelasta Turku-peli/Hyvä arkiympäristö-hanke. Yhtenä menetelmänä käytettiin kiertokävelyä, tämmöistä on juuri toteutumassa Kirkonkylällä Nurmijärvi-seuran kautta. Tuollaisen toteuttaminen myös Klaukkalassa ja Rajamäellä ei olisi iso ponnistus ja loisi kontaktipintaa menneeseen. Yhtenä osana Turun hanketta oli nuorten tavoittaminen mobiilipelin kautta. Sille olisi tilausta täälläkin, kun nuoret oireilevat, tekevät omalta osaltaan ilkivaltaa ja mopopärräys kiristä keskusta-asujien hermoja. Täällä on juuri pilotoitu osallistavaa budjettia mutta ehkä seuraavalla kerralla nuorille voisi antaa asiassa oman roolinsa ja muutenkin kuntalaisille enemmän painoarvoa (resurssia) asiaan? Nuoret (12-20-vuotiaat) on myös saatava ymmärtämään, että paikkojen tuhoaminen on mukavista jutuista pois. Klaukkalan osalta toisaalta jo valmiiksi rempallaan oleva yleisilme vielä vähentää kunnioitusta elinympäristöä kohtaan.  Turun hankkeen vetäjien mukaan nuoret oppivat ymmärtämään, että ympäristöstä huolehtiminen on valintoja ja kaupunkiympäristöä käyttävät monenlaiset ihmiset. Hyvä arkiympäristö on kaikkia varten ja se lisää kaikkien viihtyisyyttä. Ettei nyt syyllistetä vain nuoria, peiliin katsomista tämän asian toteutumisessa on varmasti kaikilla eli rivikuntalaisilla, päättäjillä ja virkamiehillä, jotka ovat päästäneet tilanteen liian pitkälle eli kunnan taajama-alueiden siisteys ja viihtyisyys voisi olla parempikin.

 –Mikkelin 2017 asuntomessujen alueen rantaraitille on toteutettu älykkäällä ohjausjärjestelmällä, joka tunnistaa raitilla kulkijan valaisten raitin vain tarpeen mukaan. Varmasti tämä ei ole halvin ratkaisu mutta varmasti hyödyntämisen arvoinen ja jos keskustojen valot on marginaalisen säästön takia pakko tehdä, tämmöisessä voisi olla ideaa olennaisimmille kohdille taajamissa.

  Kunnassa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, että kaavoitus on liian hidasta. Mikkelin asuntomessualue saatiin kaavoitettua vuodessa,  vaikka siinä tuli jonkinlaista valituskuviota luontoarvojen vuoksi. ELY-keskus oli sanonut, että ette pysty hoitamaan asiaa aikataulussa. Tässä asiassa myös laatu on olennaista mutta jos kaavoituksen vauhti ei vaan parane ja asiaa jauhetaan vuodesta toiseen, missä oikein mättää?

  Kun kunnassa on aiemmin pohdittu, olisiko asuntomessut hyvä asia, tässä on myös yksi näkökulma: Asuntomessualueen viereen tuntuu olevan tulijoita orgaanisena kysyntänä messujen jälkeenkin eli monia kiinnostaa uusi alue hyvällä sijainnilla mutta eivät halua mukaan itse messuhössötykseen.

 –Pyöräily on yksi asia, joka ansaitsee parempaa huomiota 2020-luvulla.  Nurmijärven kannalta sen vaikutukset ovat monenlaisia. Enemmät kevyen liikenteen väylät tuovat myös säästöä koulukuljetuksiin, mahdollistavat lasten ja koko väestön vapaa-ajan liikkumista, tuovat helppoja terveysvaikutuksia jne. Taajamien kannalta pyöräily on tuotava myös paremmin esille, tämä tarkoittaa liikenneturvallisuusratkaisuja, pyörän järkeviä parkkiratkaisuja osana joukkoliikennettä jne. Tässä ei ajeta pyöräilyn asiaa jonkun toisen liikkujaryhmän kustannuksella vaan luodaan monipuolisia liikkumisvaihtoehtoja. Asiassa haasteena on edelleen se, että kunnan päätaajamia halkoo valtion tieverkko. Erilaisten kaavoitusten myötä se on kuitenkin siirtymässä joiltain osin kunnan ylläpitoon, mikä selkeyttää kunnossapitovastuita ja investointihankkeita. Pyöräilyinvestointeja pidetään kannattavuudeltaan hyvinä, tämä on todistettu Suomen ja pohjoismaiden tasolla. Kunnallisvaalien tienoilla asiaan tuntui olevan laajaa poliittista tukea kaikilta puolueilta. Saa nähdä miten se tahtotila pitää budjetteja tehdessä.

 –Kunnallistekniikka-lehdessä konkretisoidaan myös, mikä merkitys on kunnossapidolla tieverkon kannalta. Kuntaliiton selvitysten mukaan teiden pienten korjaustoimien kustannukset ovat n. 2000-3000 €. Jos taas päällyste pääsee halkeilemaan ja rikkoutumaan, päällysrakenteiden korjaaminen maksaa n. 90000 €/kilometri. Jos taas kadun rakenne ja varusteet pääsevät hajoamaan, kustannukset vesihuolto huomioiden saattavat nousta jopa tasolle 600000-900000€/kilometri.

Kun Nurmijärvellä oli suuria kasvun vuosia n.  1995-2010, palveluverkko laajeni, mikä tarkoitti myös uusinvestointeja ja pakon edessä käyttöön otettuja epäsopivia tiloja. Samalla on syntynyt korjausvelkaa kiinteistöihin ja muuhun infraan urakalla. Niihin asioihin löytyy määrärahoja ja ongelmakohteita korjataan jatkuvana prosessina. Kun sote-kuviot etenevät ja lapsimäärät tippuvat toivotuista, Nurmijärvelläkin on omat haasteensa siinä, missä kiinteistöissä jatkossa palvelua tarjotaan, mihin kannattaa investoida ja mitä käytöstä poistuvalle kiinteistömassalle oikein tapahtuu.

-Kuntatekniikan päivillä oli pohdittu sitä, että erilaisissa infrahankkeissa kunnat voisivat tiedottaa infotauluilla päivittäin(tai edes viikko) urakan etenemisestä. Monesti asiat etenevät, vaikka se ei päällepäin siltä näytä. Nykyisin tiedotus koskee lähinnä urakan aloitus- ja päättymispäivää. Mm. Viirinlaakson osalta suunnitelmat eivät ole nyt pitäneet eikä tiedotusta ole hoidettu kovin etupainotteisesti vaan viime tipassa. Kuntatekniikassa on yhä enemmän kiinnitettävä huomio kanssaliikkujien reaaliaikaiseen tiedonsaantiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Liikenneviraston Fb-sivustot isoista tiehankkeista, nyt esim. VT5 Mikkelin kohta.