Tämän blogikirjoituksen teemat kytkeytyvät tuohon kuvaan, joka oli Kuntalehden elokuun numeron pääkirjoituksena. Koulujen, päiväkotien ja 2 asteen opetuksessa on täälläkin saatava entistä enemmän fokus sisältöön seinien sijaan, tämä on myös omistajuuskysymys ja budjettikysymys poistojen kasvamisen kautta.

Sivistyslautakunnan jäsen Petri Kolmonen teki taannoin huomion nykyisestä kuntastrategiasta, Nurmijärvi ei ainakaan vanhentuvassa kuntastrategiassa tavoittele profiloitumista lapsiystävällisenä kuntana. Painopiste on palveluiden tuomisessa lähelle, eli toisaalta määrän kasvaessa laatu on tuntunut kärsivän, noin kärjistettynä. En kiistä, etteikö pienissä kouluissa olisi enemmän yhteisöllisyyttä tai saisi varmasti yksilöllisempää opetusta mutta asioilla on varmasti eri puolensa. Käsittelen tässä nyt kunnan varhaiskasvatuspuolen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ajankohtaisia asioita tietyistä näkökulmista.

Ensinnäkin, läpi kunnan eri sektoreiden menevä tiedotuksen ontuvuus pätee myös sivistyspuolelle. Varhaiskasvatuksessa olen esimerkiksi itse asiakkaana tyytyväinen itse hoitoon mutta monessa viestinnällisessä asiassa on ollut kehittämisen varaa. Tästä parhaana esimerkkinä käy kunnan yksiköiden siirtyminen Päikky-toiminnanohjaukseen. Asiasta ei ollut infottu vanhemmille yhtään mitään ja leimauslätkät lyötiin vaan käteen kevyellä ohjeistuksella ja vaatimuksella syöttää järjestelmään tiedot, jotka oli jo kerran ilmoitettu. Järjestelmä itsessään ei ole hankala ja kehittää varmasti toimintaa mutta kunnalta ei myöskään kesän lopulla tullut mitään muistutusta, että esim. kesän varahoidon(jossa ei Päikky käytössä) syksy alkaa sitten Päikyn käytöllä pysyvästi kevään testin jälkeen. Tästä asiasta tiedottaminen ei olisi ollut iso ponnistus. Itse laskutusmuutoksessa oli myös säätöä vanhempien suuntaan. Ensin huhtikuussa sivistyslautakunta päätti muuttaa laskutusperusteita yhdenlaiseksi mutta jo heti ensimmäisessä kokouksessaan elokuussa uusi sivistyslautakunta joutui muuttamaan tätä päätöstä mm. asiakaspalautteen takia. Toisaalta tämä oli tyylikkäästi hoidettu, kun yksikään perhe ei joutunut maksamaan ylimääräisiä summia muutetun päätöksen myötä. Toisaalta ei niitä laskuja ole nyt kuulunut muutenkaan, kun ovat tuon muutospäätöksen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton takia muutenkin jo kuukauden myöhässä. Tässä asiassa on sentään hyödynnetty Päikky-järjestelmää viestinnässä, muuten laskutusviiveestä ei ole tiedotettu missään.

Varhaiskasvatuksen laajaan palveluverkkoon on vaikuttanut Nurmijärvellä syntyvien lasten suuri määrä, se on ollut kärkipäätä Keski-Uudellamaalla ja melko kärkipäässä myös Suomen tasolla, tässä suhteessa Nurmijärvi ei ole taantuva kunta ollenkaan. Vuosi vuodelta syntyvyys on nyt hiipunut täälläkin eri syistä johtuen, mikä tarkoittaa jatkossa myös väistämättä palveluverkon tiivistymistä eli yhä suurempia yksikkökokoja, kuten uusi Kylänpään päiväkoti. Nyt syksyllä on käynnistetty myös tarkennustyö Klaukkalan alueen koulujen tulevaisuuden osalta, taustalla siinäkin oletuksista tippuneet lapsimäärät. Kuulemma Klaukkalan alueella on ollut 2017 vrt. 2012 100 lasta vähemmän, tämä tietää jopa 5 luokan eli nykykriteerein elinkelpoisen kyläkoulun verran vajaakäyttöä resursseissa.

Koulujen osalta keskustelua on herättänyt positiivisena asiana kasvisruokakokeilu kolmessa koulussa, se on koettu hyödylliseksi ja voinee levitä sen myötä laajemmalle. Budjettikäsittelyn yhteydessä otamme kuukauden päästä kantaa myös luomumaidon mahdollisen käyttöön kouluruokailuissa. Peruskoulujen osalta eniten keskustelua on herättänyt sisäilma-asiat. Osa asioista voi johtua kunnossapidosta, osa tulee ilmi vasta esim. peruskorjausremontin yhteydessä. Saimme edellisessä teknisessä lautakunnassa pitkän esityksen siitä, miten asioita valvotaan viranomaisen taholta. Tässäkin asiassa viestintä on olennainen asia eli antamalla oikeasta osoitteesta oikeaa tietoa oikeaan aikaan, vältytään paremmin väärältä informaatiolta. Naapurikunta Tuusula on ottanut askeleen vielä avoimempaan suuntaan laittamalla jatkossa sisäilmatutkimukset nettisivuilleen. Näissä asioissa kyse ei välttämättä ole aina siitä, peitelläänkö asiaa ja miten iso ongelma missäkin on vaan miltä asia näyttää ja jos virheellistä infoa lähtee jostain, sen peruminen on hankalampaa kuin hoitaa asia alun perin viestinnällisesti kunnolla. Kunta panostaa siis vuosittain merkittävät summat sisäilmakorjauksiin, nyt NYK ja Lepsämän koulu kiireellisimpänä. Joissain yhteyksissä epäillään, että kaikissa kunnan kouluissa on tässä asiassa kiinteistöongelmaa. En usko, että asiat ovat näin huonosti mutta kiinteistöjen ylläpidossa on varmasti kehittämistä eikä ole mielestäni ollenkaan järkevää ainakaan leikata ylläpitomäärärahoista, kuten ollaan nyt tekemässä.

Kirjastopuoli erottautuu kunnassa edukseen aktiivisuudellaan, palveluasenteellaan ja viestinnällään. Kirjastopuoli ansaitsisi jo pääkirjaston remontoinnin tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi. Tämä on roikkunut ensin kytkeytyen monitoimitalo/esitystila-ratkaisuun ja nyt siis kunnallisen lukion kehittämiskysymykseen. Siihen tuli jo jatkoaikaan keväällä 2015, kun maan hallitus veti pois esityksen 2. asteen koulutuksen järjestämisluvista juuri ennen eduskuntavaaleja, rohkeus petti. Lukiokysymystä on käsitelty myös 2011, jolloin asia ei edennyt kunnanhallitusta pidemmälle ja 2016 asia jätettiin edelleen ilman lopullista ratkaisua palveluverkkokäsittelyssä.

Budjettikäsittelyn isoja kysymyksiä oli kunnallisten lukioiden tulevaisuus eli jatkavatko erillään vai meneekö hynttyyt yhteen. Nurmijärveläiseen tapaan asian lopullista ratkaisua siirrettiin jälleen, näin on tehty jo muutaman kerran tällä vuosikymmenellä. Ymmärrän hyvin talousperusteet asiassa mutta muuten asia tuntuu melko selvältä. Kun lukio-opetus Rajamäellä on jo nyt kalliimpaa kuin NYK+Arkadia, ei se tilanne 2020-luvulla ainakaan helpota, kun Hyvinkään iso lukio vetänee porukkaa myös Rajamäeltä ja 2020-luvulla ikäluokat alkaa muutenkin laskea. Huippu niissä tullee juuri nyt tulevina vuosina, siksi muutos ei vielä ole konkretisoitunut. Yllätyksenä nämä asiat eivät tule, ne ovat ihan selviä tilastojen mukaan. Luomalla vahvemman kunnallisen lukion vielä synergialla pääkirjastoon saamme huolehdittua, että jatkossa Nurmijärvellä on edes yksi vahva lukio eikä kahta hiipuvaa. Kun Kirkonkylällä ja Rajamäellä on joka tapauksessa investointipaineita peruskoulujen osalta ja jos ne tehdään erikseen eli uutta kunnallista lukiota Kirkonkylälle ei toteuteta, kustannukset ovat siinä vaihtoehdossa lähes 3 milj € enemmän. Sillä summalla laittaa kummasti koulupihoja kuntoon sekä hankkii kaikkialle kuntaan nykyaikaisia opetusvälineitä.

Teknisessä lautakunnassa hyväksyimme lukion hankesuunnitelman lisätoiveella joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseksi eli Uuden kunnallisen lukion kehittämiseksi. Kunnanhallitus lykkäsi siis lukioasiaa hieman eteenpäin toivoen vielä uuden lukion opetuksen sisällöllisen kehittämisen jatkosuunnittelua. Näin ollen asia päätettäisiin toivottavasti siis vuoden päästä, ellei asiaan vuodessa keksitä jostain suunnasta enää lykkäysperusteita. tse olen käynyt sekä lukion että yläasteen yli 30 min bussimatkalla suuntaansa isoissa yksiköissä, niin henkilökohtaisesti on vaikeaa ymmärtää kulkemisen ja etäisyyden ongelmaa täällä, kun bussimatka Kirkonkylän ja Rajamäen välillä on vain 10 min ja siihen on juuri tullut uusi kevyen liikenteen väyläkin.