Onko riskibisnestä rakentaa urakalla kerrostaloja kunnassa, jossa myös eräiden kiinteistövälittäjien mukaan joukkoliikenteen haasteet ovat uhka vetovoimalle, rakennuttajien kannalta ilmeisesti ei. Mikä on lisäarvo muuttaa kerrostaloon muualta Suomesta kunnassa, jossa on kolme eri tavoin palveluvarusteltua päätaajamaa, joiden palvelut ovat hajallaan jo taajamien sisälläkin ja ainakaan hinnoittelu ei kannusta asioiden hoitoon julkisin, jos vaikka muuten yhteyksiä olisi sopivasti? Ei ihme, että kunnan väestötavoitteet jäävät täyttymättä vuosi toisensa perään. Muuten sen ei pitäisi olla suuri ongelma mutta usea aiempi päätös on perustettu lähivuosina huomattavasti vauhdikkaamman kasvun varaan eli päätökset on vedetty läpi liian optimistisin oletuksin, mikä voi tuoda lähivuosina kipeitä tiivistyksiä palveluverkkoon.

Nurmijärven joukkoliikennestrategia etelään päin perustuu ja tulee perustumaan jatkossakin yhteyteen Hämeenlinnanväylää pitkin Kamppiin Helsingissä. Tänä syksynä olemme saaneet nähdä, mitä se linjaus tarkoittaa riskinottona. Helsingin työstäessä omia projektejaan Reijolankadun-Meilahden-Tilkan akselilla, Kamppi-yhteys on haavoittuva ja matkustajan matka-aika kärsii. Vaikka tämä on ohimenevä tilanne, Nurmijärvellä ei ole vastaaviin mitään sanomista. Seuraavia haasteita bussiliikenteen sujuvuudelle Kamppiin tuovat mm. Hakamäentien risteyksen maankäyttö, Kivistön keskuksen rakennustyöt (ns. Vanhan tien katkaisu kiertoreitille) ja Kuninkaantammen eritasoliittymä sekä Klaukkalan rampin muutostyöt.

Saimme teknisessä lautakunnassa osavuosikatsauksen liitteenä kunnan joukkoliikennetilastot elokuuhun 2017 asti (kunnan politiikka on taas poistanut ne pöytäkirjan myötä julkisesta netistä, en voi niitä tähän linkittää. Monessa muussa kunnassa ei olisi kovin hyvä suoritus, että laittamalla 100 % lisärahaa joukkoliikenteeseen (Nurmijärvi 2015 alkaen) ei saada ihmeemmin lisäkasvua joukkoliikennekäyttöön ja osittain se jopa laskee. Laskua tulee vuosi vuodelta tasaisesti Keski-Uudenmaan seutulipusta, joka kutistuu vielä lisää Tuusulan poistumisen myötä. Samoin kunnan sisäisen palveluliikenteen Kivenkyydin käyttö hiipuu, vaikka kunta kasvaa tasaisesti koko ajan. Kuten olen jo useasti kirjoittanut, tällä hetkellä kasvua tulee ainoastaan nuorisolipusta (kouluunmenolippu) ja kunnan tukemasta HSL-lipusta, jonka käyttö laajennee vauhdikkaasti myös ensi vuonna Tuusula-liitoksen ja laajempien käyttöalueiden+Länsimetron myötä. Sen käyttöä tukee voimakkaasti myös liityntäpysäköinti Kehäradalla.

Ihan yllättäen (odotan tuleeko myös jollain tasolla loppukuussa lautakuntaan), meneillään olevaan joukkoliikennekilpailutukseen oli räväytetty nyt yli 10 sivua tarkennuksia. Kilpailutuksessa nähdään siis erilaisia riskejä lipputulojen suhteen. Koska en ole asiantuntija vaan enemmän asiasta monipuolisesti kiinnostunut harrastelija, en voi 100 % ennustaa voiko asioita pitää hintariskinä lopputuloksen kannalta. Toivon siis olevani väärässä ja kuntalaisten saavan 2020-luvulle kohtuuhintaisen joukkoliikennesopimuksen, palvelu kun ei ole ihmeemmin paranemassa eikä olisi sitä vasten kiva saada hintayllätystä joulun alle.

Tämä blogiteksti venyy nyt pitkäksi, koska lisäkirjeissä oli paljon oleellista asiaa. Edellisen kilpailutuksen seurannassa oli jopa valtiotason selvityksessä(https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2015-01_joukkoliikenteen_kilpailutuksia_web.pdf) todettu, että kilpailutuksessa oli toivomisen varaa, taustatiedot epäselviä ja sopimuksessa koettiin riskiä, mikä karsi tarjouksia. Nähtävästi täsmentämisen varaa on löytynyt edelleen…tässä olennaisimpia huomioita, kysymykset siis tarjoajilta tulleita, vastaukset elyltä/kunnasta kursiivilla:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/24336419/Kysymyksiä%20ja+vastauksia+NMJ+alue+Kos+1.pdf/ded91d39-a463-48f1-92b6-a4a79b4be908

Kysymys 29. Kun sopimus ei anna käytännössä suojaa markkinaehtoista liikennettä vastaan, kompensoiko tilaaja lipputulon vähenemää, joka johtuu markkinaehtoisesta liikenteestä/ sen lisääntymisestä? Vastaus: Tilaaja ei kompensoi markkinaehtoisesta liikenteestä mahdollisesti aiheutuvaa lipputulon vähenemää.

Kysymys 27. Vaikuttaako kilpailun ratkaisussa tarjotun liikenteen määrä, jos vaadittu palvelutaso ylitetään tarjouksessa, vai ratkaiseeko kuitenkin vain pelkkä hinta? Vastaus: Ratkaisuperusteena on pelkkä hinta.
Kysymys 41. Mikä on tilaajan intressi nostaa lipun hintaa? Vastaus: Nurmijärvi-liput ovat vahvasti subventoituja lipputuotteita, kunnalla voi olla intressi nostaa lipun hintoja pitkän sopimuskauden aikana.

Kysymys 24. Pyydämme Uudenmaan ELY:ä toimittamaan tarjouspyynnön liitteen 6 taulukossa esitettyjen lipputulojen laskentaan käytetyt dokumentit, sekä selvityksen siitä mistä kyseiset tulot muodostuvat? Vastaus: Kyseiset dokumentit eivät ole Uudenmaan ELY-keskuksen käytettävissä, koska tiedot on koostettu nykyisen liikennöitsijän toimesta liikennöitsijän omista järjestelmistä.
Kysymys 4. Ehto (markkinaehtoisen liikenteen vähentymisen aiheuttamien palvelutasopuutteiden paikkaaminen ilman korvausta) vaikuttaisi selvästi kohtuuttomalta sopimusehdolta, joka tulee nostamaan tarjoushintoja taloudellisen riskin kasvaessa. Onko ehto myös tilaajan mielestä kohtuuton (vaatimus liikennöinnistä ilman korvausta)? Vastaus: Tarjoaja voi hyödyntää markkinaehtoista liikennettä vaaditun palvelutason osana ja säästää liikennöintikustannuksissa. Jos tällaista palvelutason täyttymisen kannalta tarpeellista liikennettä poistuu, on käyttöoikeussopimuksen hengen mukaista että tarjoaja joutuu riskillään täydentämään tarjontaa. Lähtökohtaisesti markkinaehtoisen liikenteen tilalle järjestettävät vuorot tuottavat hyvin lipputuloja, joten ehtoa ei voi pitää kohtuuttomana.

Kysymys 8: Tarjouspyynnön kohdan 8 mukaan kesäkaudeksi katsotaan Nurmijärven koulujen kesäloma-aika. Onko tämä tarkoituksellinen heikennys nykytilaan (kesäkausi alkaa juhannusta edeltävän viikon maanantaina ja päättyy Nurmijärven lukuvuoden alkamista edeltävänä päivänä)? Vastaus: Tarjouspyynnön mukainen talvikausi on palvelun minimitaso, saa tuottaa laajempaa palvelua.
Kysymys 18. Liite 7, liikennöintisuunnitelman yhteenveto: millä perusteella kesäkaudeksi lasketaan 12 x kesävko ja talvikaudeksi 40 x talvivko? Vastaus: Muutetaan liitteeseen 7 talviviikkojen määräksi 42, kesäviikkojen 10, jotta kesäkausi tarkoittaa koulujen kesälomakautta.

Kysymys 1: Yleisten ehtojen kohdassa 11 ei vaadita paperisten aikataulujen painamista ja jakelua kuin pysäkeille. Voiko liikenteenharjoittaja julkaista aikataulut vain sähköisinä? Vastaus: Erillisiä paperisia aikataulujulkaisuja ei tarvitse painaa, mutta sähköisten aikataulujen tulee olla tulostettavissa ja pyydettäessä asiakkaalle pitää antaa yksittäisiä tulosteita.
Kysymys 15. Liite 3, kilpailukohteen määrittely: vaihdolliset yhteydet Kivistössä, pitääkö vuorot ajaa Kivistön asemalle saakka vai riittävätkö Keimolanportin pysäkit? Vastaus: Keimolanportin pysäkit riittävät.
Kysymys 16. Liite 4, lippujärjestelmä. a. Myyntipiste vaaditaan kaikkiin päätaajamiin, nyt Rajamäellä ei ole. Tuleeko jatkossa Rajamäellä olla myyntipiste? a. Kyllä, myös Rajamäellä tulee olla myyntipiste.

c. Voiko tilaaja tarkentaa vain HSL-kehyskuntalippujen haltijoille myytävien Nurmijärvi-Kivistö-liityntälippujen ominaisuuksia? – ovatko liput voimassa mistä tahansa/minne tahansa Nurmijärven kunnan alueella? – onko lippu voimassa vain Kivistön asemalta/-lle vai myös mahdollisten Vantaalla sijaitsevien välipysäkkien osalta? Vai tuleeko välipysäkeille näiden lipputuotteiden osalta otto/jättörajoituksia? – pitääkö kuljettajan liityntälippuja autossa lisäladattaessa tarkastaa, että ostajalla on voimassa oleva HSL:n kehyskuntakausilippu? Miten? – tuleeko liityntälippua lisäladattaessa esittää henkilökortti tai vastaava asiakirja? Miten todennetaan, että esitettävä kehyskuntalippu on sitä esittävän henkilön? – HSL-alueen kehyskuntalippuja on vain aikuisille eli 17 vuotta täyttäneille, eli myydäänkö Kivistön liityntälippua vain niille nuorisolipun haltijoille, jotka ovat iältään 17-18 vuotta? Tuleeko heidänkin voida todistaa henkilöllisyytensä ja ikänsä kuljettajalle? c. Nurmijärvi-Kivistö -lippu kelpaa mistä vain Nurmijärven alueelta Kivistön asemalle / Keimolanporttiin ja päinvastoin. Lipputuotetta voi käyttää myös kunnan sisäiseen matkustamiseen. Autossa tehtävän lisälatauksen yhteydessä ei tarvita tarkistusta HSL kehyskuntalipun voimassaolosta, mutta HSL kehyskuntalippu on esitettävä. Mikä idea on pyytää näyttämään lippua, jota ei siis ole kuitenkaan pakko olla? Eli kunnan sisäisen lipun saa hankkia bussista 55 € hintaan näyttämällä HSL:n matkakorttia? Mutta muutoin sitä ei myydä erikseen siihen hintaan =)

Kysymys 47. Voiko tilaaja sitoutua tulotason säilymiseen tarjousasiakirjoissa esitetyllä tasolla, kun kyse on erittäin pitkästä sopimuksesta? Bussiyhtiöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lipputuoteratkaisuihin eikä lippujen hinnoitteluun sen paremmin Nurmijärvellä kuin HSL-alueellakaan. Myöskään jo päätettyjen uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ei ole tietoa. Vastaus: Tilaaja ei voi sitoutua tulotason säilymiseen, eikä uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ole tietoa. Taloudellinen riski kuuluu käyttöoikeussopimuksen hengen mukaisesti liikenteenharjoittajalle
d. Kohdassa ”Muut hyväksyttävät lipputuotteet” todetaan, että netti- ja mobiililipun hinnan asiakkaalle tulee olla sama kuin perinteisen paperilipun. Tämä tarkoittaa kmporras-hinnoittelua, joten nykymuotoinen mobiililippu ei enää kävisi. Vaatimukset täyttävää uutta mobiililippua ei kannata lanseerata, koska asiakkaan pitäisi lippua kännykällä tilatessaan ilmoittaa lähtö- ja määränpääpysäkit tai hinnan km-porras. Tapahtuma olisi joko asiakkaalle hankala tai kuljettajalle mahdoton, virheiden mahdollisuus olisi suuri. d. Mobiili- tai nettilippu ei saa olla kalliimpi, halvempia mobiili tai nettilippuja saa myydä.

Kysymys 17. Liite 5, kalustovaatimukset: a. Määritelmän A mukaan autojen tulee olla alaluokkaa II tai B (vain istumapaikkoja, ei seisomapaikkoja). Miksi alaluokat II ja A eivät käy, jolloin autoissa voisi olla myös rekisteröityjä seisomapaikkoja? Etenkin kun samassa liitteessä sallitaan matalalattiaiset kaupunkiautot, joissa jo lähtökohtaisesti on enemmän seisoma- kuin istumapaikkoja. Vastaus a. Ei-matalalattiaympäristöön ei haluta seisomapaikallisia autoja.
c. Miksi määritelmän A mukaisilta autoilta vaaditaan mahdollisuutta kuljettaa polkupyörä, mutta ei määritelmän B mukaisilta? Tarjoajahan voi tarjota pelkkää määritelmän B mukaista kalustoa, jolloin polkupyöriä ei lainkaan kuljetettaisi. Eikö tasapuolisuussyistä tule joko luopua polkupyöränkuljetus vaatimuksesta tai vaihtoehtoisesti vaatia, että polkupyörä kuljetetaan käytettävästä kalustotyypistä riippumatta? c. Polkupyöriä kuljetetaan vain tavaratilallisissa autoissa, ei autojen sisätiloissa.
g. Koskeeko päästövaatimus myös vara-autoja? g. Päästövaatimus ei koske vara-autoja
Kysymys 20. Liite 5, kalustovaatimukset. Mainitut päästövaatimusluokat ovat EURO V ja EURO VI. Näiden väliin sijoittuu luokka EEV alaluokkineen. Eikö huomattavasti EURO V:ttä paremmalle EEV:lle ole määritelty osuuksia? Vastaus:Osuudet on määritelty vain luokille EURO V ja EURO VI.
j. Millaiset paikannuslaitteet tilaaja vaatii autoihin? j. Tilaajat eivät aseta paikannuslaitteille tarkkoja teknisiä vaatimuksia, mutta niiden tulee mahdollistaa liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista kuvattuja toiminnallisuuksia, kuten säännöllisen aikataulun mukaisessa liikenteessä mahdolliset tiedot liikennevälineiden reaaliaikaisesta liikkumisesta reitillään tai linkki palveluun, josta tiedot ovat saatavissa; • mahdolliset arviot merkittävistä myöhästymisistä tai peruutuksista heti kun ne ovat palveluntarjoajan tiedossa ja kohtuudella toimitettavissa..

b) Liitteen 6 aikataulukirjat sisältävät huomattavan määrän sekä nykyisen että tarjouspyynnön palvelutason ylittävää liikennettä. Voivatko tilaajat täsmentää, että aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia eivätkä miltään osin velvoittavia? b. Liitteenä olevat aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia, eivät velvoittavia.
Kysymys 21. Viirinlaakson tulevasta matkakeskuksesta: a) Edellytetäänkö Klaukkalassa liikennöitävän Viirinlaakson matkakeskuksen kautta? c) Miten päätilaaja aikoo ottaa laituritilan rajallisuuden huomioon mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen osalta, jos tila ei riitä kaikille? Onko käyttöoikeussopimusliikenne tällöin etusijalla? Mikäli laituritila ei riitä sekä käyttöoikeus- että markkinaehtoiselle liikenteelle, sitoutuuko päätilaaja ohjaamaan markkinaehtoisen, Lopen ja Vihdin suuntiin/suunnista kulkevan liikenteen uudelle Klaukkalan ohitustielle? Mikä taho ja millä perusteilla vastaa matkakeskuksen laituripaikkojen jaosta eri linjoille ja niiden eri vuoroille? vastaus: a. Kyllä Klaukkalassa tulee liikennöidä Viirinlaakson kautta. c. Käyttöoikeussopimusliikenne on etusijalla.
Kysymys 26. Mikäli lainsäädäntö tai esimerkiksi Helsingin kaupunki muuttaa liikennöintikalustoa koskevia päästörajoja, saattaa se merkittävästi muuttaa kalustokustannuksia kesken pitkän sopimuskauden. Onko siinä tapauksessa sopimuskorvauksen nostaminen mahdollista? Vastaus: Jos sopimuskauden aikana astuu voimaan hankinnan sopimusta vahvempia määräyksiä, sovitaan niiden vaikutuksista tilanteen mukaan.
Kysymys 37. Tarjouspyynnön liitteessä 3 taulukoissa 1 ja 2 mainitaan palvelutasoluokilla V ja VI lauantai- ja/tai sunnuntailiikenteen osalta ”Tarpeen mukaan”. Mitä ”tarpeen mukaan”-määritelmällä tarkoitetaan? Vastaus: Tarpeen mukaan maininta liikennöintiajan yhteydessä tarkoittaa ettei ko. ajankohtana tarvitse järjestää tarjontaa, ellei ole yhteysvälillä erityistä tarvetta aiheuttava kysyntää liikenteelle.

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/24336419/Kysymyksiä%20ja+vastauksia+2.pdf/8ed88a3f-d5e6-45e7-b102-fe7bdb1f4119
Kysymys 25. Onko Uudenmaan ELY-keskuksella käytettävissä edelleen voimassaolevien siirtymäajansopimusten puitteissa käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen lipputulo ja matkustajamäärä tietoja? Mikäli tiedot ovat saatavilla pyydämme niitä toimitettavaksi. Vastaus kysymykseen 25. Uudenmaan ELY-keskuksella on käytettävissä lipputulo- ja matkustajamäärätietoja vain osasta käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen edelleen voimassaolevista siirtymäajansopimuksista. Tiedot perustuvat liikenteen harjoittajien omiin ilmoituksiin ja ovat saatavilla tämän kirjeen erillisenä liitteenä sekä kilpailutusta koskevilta internetsivuilta