Oheinen mielipidekirjoitus on tehty Hesariin 2016. Nurmijärvellä pitäisi olla liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelussa oikeasti vaihtoehtoja eikä vain yksi totuus, jota noudatetaan kyseenalaistamatta vuositolkulla putkeen vaikka toimintaympäristö muuttuu vauhdikkaasti.

Nurmijärvi on siis jo kilpailuttamassa joukkoliikennettään ajalle 2019-28. Vähän alkaa mietityttää, miten hahmoteltu sopimus oikein sopeutuu muutoksiin 2020-luvulla, varsinkin kun suunnitteluvastuu on jatkossakin liikennöitsijällä eikä kunnalla/laajemmalla viranomaisella. Jos nykyinen sopimus olisi parempi lisäämään aikuisten NJ-lipun myyntiä, aihetta kritiikkiin ei niin olisi. Kun kunnan oma tilastointikin todistaa toisin, miksi tässä lähdetään hyvin samoilla eväillä koko ensi vuosikymmentä taittamaan? Kenen etu se on, kun pääosa rakentamisesta on myös joukkoliikenteeseen tukeutuvaa eli päätaajamien keskusta-alueiden tiivistämistä.

Avaa kirjoitus klikkaamalla kuvaa

Olen löytänyt arkistoista kunnanhallituksen lausumia joukkoliikenteestä vuosilta 2008-10. Mitä on tapahtunut, kun 2010-luku on menty nämä näkökulmat pitkälti unohtaen eikä jatkokaan tuo suuresti muutosta? Tämä koskee HSL:n järjestelmäuusintaa: ”Joukkoliikenteen käytön edistämisen yhtenä edellytyksenä ja perusteena matkustajien kulkutavan valinnalle on matkan edullinen hinta. Lippujärjestelmää tulisi kehittää myös niin, että se kannustaa joukkoliikenteen käyttäjäksi myös muita kuin säännöllisesti kausilipulla kulkevia.” Kunta on toiminut 2010-luvulla tasan päinvastoin. Edelleen säilyy kilometritaksa, yli 12-vuotiaasta menee kertalippuna täydet ja yli 4-vuotiaasta puolet eikä arvolippua ole. Ja kertalippujen vaihto-oikeudet ei toimi…

”Nurmijärven työmatkaliikenne suuntautuu voimakkaimmin Helsinkiin. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen on muuttumassa ja 2030 mennessä HKI kantakaupunkiin suuntautuvien joukkoliikennematkojen oletetaan vähenevän ja matkojen suuntautuvan erityisesti HKI pohjoisosiin ja Vantaalle.” HSL-kehyskuntalippu on mahdollisuus mutta eipä sitä markkinoida ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia vielä vähemmän, vaikka niistä ei olla euroakaan maksettu. Vielä. Kehyskuntalipun kysyntä kasvaa tasaisesti ilman panostusta. Uudet työpaikka-alueet eivät tule enää Helsingin keskustaan vaan laajemmalle alueelle. 2010 Kuuma-seutu joukkoliikennerahoituksesta: ” Matkustustarpeita tulee tarkastella koko alueen liikenteellisenä kokonaisuutena. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on tärkeää, että joukkoliikenne suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisesti laajempana aluekokonaisuutena. Tavoitteena tulisi olla seudulliset, mieluiten koko työssäkäyntialueen kattavat ratkaisut.” Nurmijärvi ei paljon seudullisuudesta välitä vaan osaoptimoi yhdellä näkökulmalla.

Ainakin nämä asiat tulevat siis vaikuttamaan päätaajamissamme ja koko kunnassa työ-ja vapaa-ajan liikkumiseen ja sen ohjautumiseen (joukkoliikenne/yksityisautoilu) jo lähivuosina sekä 2020-luvulla. Toivoa sopii, että joukkoliikenteen määrärahat riittävät ja konsepti toimii…
– Määrärahat joukkoliikenteeseen+suunnataanko asumista edelleen enimmäkseen päätaajamiin vai lisää myös haja-alueelle. Tulee Klaukkalassa parkkipaikat riittämään (palvelujen käyttö+katupysäköinti) ilman valvontaa ja sittenkään?
– Sote-muutokset, missä mitäkin palvelua tarjotaan jatkossa.
– Jos ruuhkamaksut tulevat, Nurmijärvellä ei ole niihin mitään sanomista.
– Kivistöstä merkittävä eri palvelujen keskus sekä iso työpaikka-alue myös nurmijärveläisille.
– Tuusulan HSL-jäsenyyden muutokset nurmijärveläisten liikkumiseen (esim. Hyrylä ja Jokela liityntäpaikkana-yhteys), Tuusulan uudet linjastot suunnitellaan jo 2017-2018.
– Klaukkalan ohikulkutie (mikä esim. palvelutaso Perttulasta Klaukkalan suuntaan ja miten reitit menee…) ja sen varren uusi maankäyttö. Miten Röykkä jatkossa eli tuleeko lisäkaavoitusta ohikulkutiestä? Ohikulkutien työpaikka-alueet molemmissa päissä.
– Espoon maankäyttö Lahnuksentiehen tukeutuen (joukkoliikenne+liikenteen lisäys)
– HKI maankäyttö (mm. Ruskeasuon uudet asuinalueet), Kuninkaantammen eritasoliittymän tulo ja lisäliikenne sen myötä. Kaivokselan+Kivistön lisärakentaminen+lisäliikenne niistä.
– Raidejokeri, 2017 Länsimetro. Linjan 560 jatko Matinkylään + vaihtopysäkit HML-väylälle.
– Henkilöautoliikenteen käyttövoimaverotus.
– Hinnoittelu ei edelleenkään tue julkisilla kulkemista uimahalliin Rajamäelle tai Monikkoon Klaukkalaan tai Kirkonkylälle pääterveysasemalle.
– HSL:n lippualuemuutokset 2018, koko alue ostettavaksi.

Rajamäellä muutoksia tuo merkittävä keskusta-asumisen lisäys Kylänpäästä. Onko nykyisen aseman ”taso” myöskään riittävä pidemmän päälle? Lukion kohtalo eli onko sitä enää 2020-luvulla. Uudet työpaikka-alueet Altian vieressä+ja Kylänpää palvelualueena.
Kirkonkylällä muutoksia tuo Heinojan uusi iso asuinalue, mikä painoarvo siinä on annettu joukkoliikenteelle ja kulkeeko joukkoliikenne uutta tieyhteyttä Rajamäentieltä? Kirkonkylälle tulee lisää keskusta-asumista (Krannila, Mahlamäki) ja uusi taajaman osayleiskaava lisää sitä kehitystä. Ilvesvuori pohjoisen työpaikka-alue on myö iso uudistus Kirkonkylän suunnassa.

Klaukkalan osalta muutokset tulevat olemaan kaikkein suurimpia 2020-luvulla ja sitä ennen. Kun uusi asema tulee Viirinlaaksoon 2019, miten pysäkit on jatkossa Lepsämäntien kohdalla. Tuleeko siihen asumista vai palveluita ja miten Ylitilantie linjataan? Voiko pysäkit toteuttaa tuosta vaan, edelliset on Ropakkotiellä asti ja seuraavat Kuonomäentiellä asti? Entä jos aloitettavasta Lepsämäntien risteyksen suunnan kaavoituksesta valitetaan?  Kun Vanha-Klaukka rakentuu, miten se vaikuttaa Lepsämäntien palvelutasoon, kun lisäporukkaa tulee 2500 ihmistä pelkästään siitä? Nykyinen Pikimetsä on ohuella palvelulla ja Lintumetsäkin kasvaa vielä. Kun siihen lisätään vielä Kisakujan satoja uusia asukkaita, miten nämä kaikki pääsevät ensin asemalle ja palveleeko joukkoliikenne Monikkoa miten?

Ohikulkutie/miten liikenne hoituu Mäntysalosta kylälle? Ja miten ohikulkutien uusilta alueilta linja kylälle päin? Mitä Tornimäentien tulo vaikuttaa, entä Klaukkalantien uudistukset?  Pärjääkö Klaukkala ilman laajempaa sisäistä liikennettä vai onko muka parempi ratkaisu ajattaa porukkaa ees taas kylän läpi yksityisautoilla, kun palvelujen enemmistö on eteläpäässä ja rakentamisen painopiste pohjoispäässä+ohikulkutien varressa.

Paljon on siis haasteita edessä joukkoliikenteemme suhteen. Yritän pitää näitä näkökulmia tapetilla parhaani mukaan eri yhteyksissä, toivottavasti tulevat huomioiduksi.