Oheinen kuva on TEKLA:n  2016 vuosikertomuksesta. Valitettavasti mm. Sami Virtasen kommentti noista luvuista HSL-valtuustossa 04/17 ei auttanut. NJ-lippuun ei  siis ole saatu aikuisten osalta mitään kasvua vaikka laitetaan 100 % /1,7 milj € lisärahaa. Edellinen blogitekstini oli johdatusta tähän kirjoitukseen, jossa käsittelen Nurmijärven kunnan joukkoliikenteen kilpailutusehtoja ajalle 2019-28. Sopimuskilpailutuksen palvelutasona on määritykset, jotka kunta hyväksyi 2016. Jo niistä lausunnoista kävi selväksi, että HSL-selvitys on vain muodollisuus. Tässä kirjoituksessa käsitellyt tulkinnat ovat yksityisajatteluani eivätkä edusta teknisen lautakunnan tai Nurmijärven muiden kokoomusvaltuutettujen kantoja.

Saamieni tietojen mukaan TEKLA on käsitellyt viimeisissä kokouksissaan hieman kilpailutusta mutta muuten asia on mennyt pitkälti suoraan virkamieheltä viranomaiselle ilman poliittista ohjausta. Mielenkiintoista, kun kyseessä on ainakin 30 milj. € hankinta kokonaisarvoltaan. Kun tämä on hankinta-asia, se on ei-julkinen kuntalaisille jatkossakin siltä osalta, mitä TEKLA on asiaa käsitellyt. Taustoja lähtötilanteelle: – Kunta velkaantuu jatkuvasti lisää. Investoinnit Klaukkalan tieverkkoon ovat vasta alussa samaan aikaan, kun riittää investoitavaa kouluihin, kunnallistekniikan korjausvelkaan, uusiin asuinalueisiin jne. eli joukkoliikenteen rahoitusasema ei ole todellakaan helppo.
– Kunta on viime vuosina hiipunut hyvästä nettomuutosta jopa muuttotappiolle. Asialle on monta selitystä mutta moni poismuuttaja ehkä arvostaa toisenlaista asumista eli helpompaa/ edullisempaa liikkumista ja parempia vapaa-ajan palveluja. Itse kaivettu kuoppa.
– Kunta on kyvytön myöntämään, että aiempi vetovoima on hyytynyt ja rakenteita ei sopeuta sille pohjalle, mikä olisi järkevää pidemmän päälle. Tähän kytkeytyy myös päätöksenteko ylioptimistisilla väestökasvun oletuksilla eli mm. kouluikäluokat pienenevät toivotuista.
– On nousemassa vastarinta pienkylien elinvoimaisuuden puolesta samaan aikaan kuin päätaajamien rakentaminen joukkoliikenteen varaan kiihtyy. Tämän yhdistämisestä ei voi tulla kuin sanomista. Valmisteilla oleva kuntastrategia määrittää, mitä kunta todella haluaa olla. Mitä päätetäänkään, olennaisinta olisi toteuttaa ne asiat myös käytännössä kunnolla.

Kunnassa on päätetty jatkaa lähes vuosikymmen joukkoliikenneratkaisulla, joka ei ole onnistunut paljoa lisäämään joukkoliikenteen käyttöä aikuisten keskuudessa nykysopimuksen aikana. Mutta tuloksilla ei asiassa ole väliä vaan sillä, että asiasta saadaan päättää, ITSE. Sopimusta ollaan sorvaamassa nyt niin pitkäksi ajaksi, että se kattaa valtuustokauden lopun ja pari seuraavaa. Kun olet lukenut edeltävät haasteet, kuulostaako järkevältä? Ei minustakaan =(

Sopimuksessa tilaajana ei ole kunta vaan ELY viranomaisena (mitä se ensi vuosikymmenellä onkaan, millä määrärahoilla+ henkilöresursseilla). Edelliselle sopimuskierrokselle tavoite oli kustannusjako 50-50 ELY:n kanssa mutta realismi oli 90 % kunnalle ja niin se on jatkossakin. Jatkossakin Nurmijärven läpi kulkee myös markkinaehtoista liikennettä ja sen saa huomioida osana palvelutasoa, jos lipputuotteet ovat yhteensopivia. Uudessa sopimuksessa tärkeä osa on myös se, että Nurmijärven myöhemmin mahdollisesti kuitenkin valitessa HSL:n, sopimus olisi jotenkin siirrettävissä. Vaadittavan kaluston osalta vaatimukset ovat tiukemmat kuin viimeksi(ikä+päästöt). Muutin kuntaan 2010, siitä kalustosta on sentään päästy eteenpäin.

Käyttöoikeussopimuksessa liikennöitsijä saa matkustuksen lipputulot ja myös rahtitulot sopimuskorvauksen(kuukausittainen) lisäksi. Käyttöoikeussopimuksessa haastavaa kokonaisuuden toimivuuden kannalta on se, että liikennöitsijä hoitaa linjojen suunnittelusta ja markkinoinnista. Käytäntö on osoittanut, että palvelutaso ei vastaa paikoin potentiaalisia käyttäjämääriä (esim. Harjula-Syrjälä ja Lepsämäntien suunta Klaukkalassa, ehkä Raalantien suunta jatkossa Kirkonkylällä jne). Kunta suunnittelee asuinalueet jne. ja liikennöitsijän päämääränä on mahdollisimman kannattava linjasto, ei kattava palvelu tilaajalle.

Sopimuskauden aikana reittejä ja aikatauluja voidaan muuttaa paremmin kysyntää vastaamaan sillä edellytyksin, että palvelutaso säilyy. Muutokset pitää tehdä 3 kk etukäteen ja muutoksista neuvotellaan. Vaikka kunta toivoisi muutoksia, suunnittelu on lopulta liikennöitsijällä. Muutokset pitäisi tehdä aikataulukausien vaihteessa. Tässä asiassa toimittiin toisin 03/17, kun nykyliikennöitsijä muutti vuorojaan asiakkaiden kannalta hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tilaajalla on oikeus vähentää ostettavan liikenteen laajuutta 300 000 €/ vuosia mutta max 10 % alkuperäisestä sopimushinnasta sopimuskauden aikana, lähinnä taloussyistä. Sopimuksen mukaan liikennöinnissä on noudatettava täsmällisesti aikatauluja. Suomeksi sanottuna aikataulujen pitäisi olla realistiset eikä optimitilanteen mukaiset. Muu on harhaanjohtavaa markkinointia. Määritykset vuoron selvässä myöhästymisessä on vain 15 min. Ruuhka-aikana pysytään harvemmin aikataulussa eikä se tule helpottumaan lähivuosina.

Kilpailutusasiakirjojen mukaan kertalipuilta ei edellytetä vaihto-oikeutta eli tilanne pysyy nykytasolla eli joihinkin toisten liikennöitsijöiden vuoroihin voi vaihtaa ja toisiin ei ja vaihto on ajallisesti hyvin rajattua. Ei kovin selkeää harvemmin matkustavan kannalta. 2010-luvulla ollaan nähty, että kertalippumatkustaminen, perheiden julkisilla matkustamisen kannustaminen ja vaihtokuvioiden selkeyttäminen kertalipuilla ei paljoa kiinnosta, vaikka kunta on jo 9 vuotta sitten lausunut toisin joukkoliikennekannanotoissaan. Mitä siis on tapahtunut?

Iso ongelma on jatkossa se, että ”liikenteenharjoittaja voi järjestää markkinoinnin ja tiedottamisen parhaaksi katsomallaan tavalla maksimoidakseen asiakastulonsa”. Se on niin nähty, että muutokset tiedotetaan myöhässä, tiedotteissa on virheitä ja tiedottaminen on sekavaa, kun sitä tekee tilaaja, liikennöitsijä ja viranomainen. Kunta ulkoistaa tiedottamisen, palautteet ja muun asiakaspalvelun asiassa eikä mm. tiedota joukkoliikenteestä somessa mitään. Asiakaspalautteisiin liikennöitsijän pitäisi vastata 2 pv kuluessa. Liikennöitsijän vastuulla on toimittaa aikataulutiedot päätaajamien asemille, kaikkien muiden pysäkkien infotaso on 2020-luvulla olematonta kuin nytkin eli ei mitään tietoa, mikä siihen joskus tulee ja minne se menee. Asemien ulkopuolisten pysäkkien taso on tienpitäjän-ei kenenkään vastuulla. Kunnan asenn uusiin pysäkkikatoksiin on ollut: ”hankaloittaa kunnossapitoa”

Itse palvelutasossa ei tule tapahtumaan oletettavasti yhtä suuria muutoksia kuin 2015 alussa. Klaukkalassa on paras palvelutaso, Kirkonkylällä hieman huonompi ja muilla suunnilla vielä nihkeämpi. Linjat ajetaan edelleen pitkinä Kamppiin ruuhkien alle. Klaukkalan osalta viikonloppupalvelu voi perustua osin Kivistössä vaihtoon mutta Kirkonkylän osalta vaaditaan suoria linjoja viikonlopuillekin. Pikavuorot eivät edellenkään pysähdy Keimolanportissa vaikka junayhteys on olennainen vaihtopaikka myös kaukoliikenteelle. ”Aikasäästö” asiassa hukkuu helposti reitin loppuosan/Klaukkalan päässä ruuhkiin ja eihän pysähtyminen kannata liikennöitsijälle, kun se on suoraan asiakastulosta pois. Palvelutasossa ei ole erikseen huomioitu Klaukkalan ohikulkutien tuloa eikä uutta asemaa suhteessa taajamarakentamisen kiihtymiseen Viirinlaakson pohjoispuolella. Näillä eväillä odotettavissa on vain lisää ruuhkautumista muutenkin rajalliselle katuverkolle Klaukkalassa. Klaukkalassa olisi aika toteuttaa sisäinen linjasto, vaikka kokeillen. Lahnuksentien suunta on nyt mukana kilpailutuksessa sillä muutoksella, että sen palvelutaso voi perustua vaihtoon Lahnuksessa. Jos oikein ymmärsin, Hyrylään päin ei ole tulossa mitään palvelua. Vai selviääkö se vasta, kun Tuusulan HSL-reitistöt selviävät vuosien 2017-18?

Lipputuotteet säilyvät jatkossa nykytasolla eli kertaliput ovat kalliita. Kausilippu toimii lähinnä sitä säännöllisesti työmatkaan ja kouluun menoon käyttävälle, monet muut matkat on helpompi ja edullisempi taittaa omalla autolla etenkin, jos enemmän kuin 1 matkustaa. Tämä ei tue nuorten liikkumista julkisilla kertalippuina, liikkumista pienten lasten kanssa, liikkumista vaunujen kanssa jne. jne., mikä vähentäisi autoriippuvuutta. Minkäänlaista arvolippua ei ole tulossa jatkossakaan. Vertailun vuoksi, HSL on laskemassa ensi vuonna mobiililipun hintaa arvolipun tasolle eli kannustaa juuri yksittäismatkaan. Erikoisin kilpailutuspapereissa tullut yksityiskohta on uudenlainen Kivistö-lippu, joka on hinnaltaan 55 €/kk(Vantaa 70 €). Lipputuotteessa on se haaste, että sen ostaminen vaatii HSL-kehyskuntalipun oston. Jos olisi tarvetta liikkua vaan kunnan sisällä sekä kun käy töissä Kivistössä ja muut HSL-matkat voi ostaa suhteessa edullisesti arvolla tai mobiililippuina jatkossa niin yhdistelmä ei kannata? HSL-kehyskuntalipun kysyntä on kasvanut huimasti siitä lähtien, kun se vapautettiin kytköksestä NJ-lippuun( 2012-). Kasvu tulee luontaisesta tarpeesta (myös Kehäradan liityntäpysäköijät) ja ilman kunnan panostusta asiaan kasvu on hyvää vuodesta toiseen. Uuden lipun ideana lienee todistaa, että Kivistö-painotusta ei tarvita.

Tulee olemaan mielenkiintoista, mikä oikein on uuden liikennöintikokonaisuuden hinta kunnalle vuositasolla sekä lopputulos kunnan elinvoimaisuuden tukena. HSL-valtuustossa 04/17 nykyinen valtuuston puheenjohtaja K-P Toivonen lupaili kustannustason laskua nykyisestä n. 3,5 miljoonasta. Aika näyttää, pitääkö joukkoliikennebudjetit yhtä huonosti kuin tämän sopimuksen yli 10 % vuosiylitykset …samaan aikaan, kun muut kunnan sektorit kykenevät ästämään tai pysymään yleisen kustannustason nousun tasolla. Toki Nurmijärvi on onnistunut kehittämään joukkoliikennettään 2010-luvulla huonosta lähtötilanteesta mutta vanha konsepti toimi paremmin tasan siihen asti, kun Kehärata aloitti. Klaukkala saa viimein kunnon bussiaseman Viirinlaaksoon ja Myllykukkoon tule liityntäparkkialue, nekin ovat positiivisia juttuja. Toivottavasti saan herätettyä ajatuksia niissä päättäjissämme, joille joukkoliikenne enemmän ihan sama-kategoriaa.