Sivistyspuolen haasteet-seinistä sisällön kehittämiseen

Sivistyspuolen haasteet-seinistä sisällön kehittämiseen

Tämän blogikirjoituksen teemat kytkeytyvät tuohon kuvaan, joka oli Kuntalehden elokuun numeron pääkirjoituksena. Koulujen, päiväkotien ja 2 asteen opetuksessa on täälläkin saatava entistä enemmän fokus sisältöön seinien sijaan, tämä on myös omistajuuskysymys ja budjettikysymys poistojen kasvamisen kautta.

Sivistyslautakunnan jäsen Petri Kolmonen teki taannoin huomion nykyisestä kuntastrategiasta, Nurmijärvi ei ainakaan vanhentuvassa kuntastrategiassa tavoittele profiloitumista lapsiystävällisenä kuntana. Painopiste on palveluiden tuomisessa lähelle, eli toisaalta määrän kasvaessa laatu on tuntunut kärsivän, noin kärjistettynä. En kiistä, etteikö pienissä kouluissa olisi enemmän yhteisöllisyyttä tai saisi varmasti yksilöllisempää opetusta mutta asioilla on varmasti eri puolensa. Käsittelen tässä nyt kunnan varhaiskasvatuspuolen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ajankohtaisia asioita tietyistä näkökulmista.

Ensinnäkin, läpi kunnan eri sektoreiden menevä tiedotuksen ontuvuus pätee myös sivistyspuolelle. Varhaiskasvatuksessa olen esimerkiksi itse asiakkaana tyytyväinen itse hoitoon mutta monessa viestinnällisessä asiassa on ollut kehittämisen varaa. Tästä parhaana esimerkkinä käy kunnan yksiköiden siirtyminen Päikky-toiminnanohjaukseen. Asiasta ei ollut infottu vanhemmille yhtään mitään ja leimauslätkät lyötiin vaan käteen kevyellä ohjeistuksella ja vaatimuksella syöttää järjestelmään tiedot, jotka oli jo kerran ilmoitettu. Järjestelmä itsessään ei ole hankala ja kehittää varmasti toimintaa mutta kunnalta ei myöskään kesän lopulla tullut mitään muistutusta, että esim. kesän varahoidon(jossa ei Päikky käytössä) syksy alkaa sitten Päikyn käytöllä pysyvästi kevään testin jälkeen. Tästä asiasta tiedottaminen ei olisi ollut iso ponnistus. Itse laskutusmuutoksessa oli myös säätöä vanhempien suuntaan. Ensin huhtikuussa sivistyslautakunta päätti muuttaa laskutusperusteita yhdenlaiseksi mutta jo heti ensimmäisessä kokouksessaan elokuussa uusi sivistyslautakunta joutui muuttamaan tätä päätöstä mm. asiakaspalautteen takia. Toisaalta tämä oli tyylikkäästi hoidettu, kun yksikään perhe ei joutunut maksamaan ylimääräisiä summia muutetun päätöksen myötä. Toisaalta ei niitä laskuja ole nyt kuulunut muutenkaan, kun ovat tuon muutospäätöksen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton takia muutenkin jo kuukauden myöhässä. Tässä asiassa on sentään hyödynnetty Päikky-järjestelmää viestinnässä, muuten laskutusviiveestä ei ole tiedotettu missään.

Varhaiskasvatuksen laajaan palveluverkkoon on vaikuttanut Nurmijärvellä syntyvien lasten suuri määrä, se on ollut kärkipäätä Keski-Uudellamaalla ja melko kärkipäässä myös Suomen tasolla, tässä suhteessa Nurmijärvi ei ole taantuva kunta ollenkaan. Vuosi vuodelta syntyvyys on nyt hiipunut täälläkin eri syistä johtuen, mikä tarkoittaa jatkossa myös väistämättä palveluverkon tiivistymistä eli yhä suurempia yksikkökokoja, kuten uusi Kylänpään päiväkoti. Nyt syksyllä on käynnistetty myös tarkennustyö Klaukkalan alueen koulujen tulevaisuuden osalta, taustalla siinäkin oletuksista tippuneet lapsimäärät. Kuulemma Klaukkalan alueella on ollut 2017 vrt. 2012 100 lasta vähemmän, tämä tietää jopa 5 luokan eli nykykriteerein elinkelpoisen kyläkoulun verran vajaakäyttöä resursseissa.

Koulujen osalta keskustelua on herättänyt positiivisena asiana kasvisruokakokeilu kolmessa koulussa, se on koettu hyödylliseksi ja voinee levitä sen myötä laajemmalle. Budjettikäsittelyn yhteydessä otamme kuukauden päästä kantaa myös luomumaidon mahdollisen käyttöön kouluruokailuissa. Peruskoulujen osalta eniten keskustelua on herättänyt sisäilma-asiat. Osa asioista voi johtua kunnossapidosta, osa tulee ilmi vasta esim. peruskorjausremontin yhteydessä. Saimme edellisessä teknisessä lautakunnassa pitkän esityksen siitä, miten asioita valvotaan viranomaisen taholta. Tässäkin asiassa viestintä on olennainen asia eli antamalla oikeasta osoitteesta oikeaa tietoa oikeaan aikaan, vältytään paremmin väärältä informaatiolta. Naapurikunta Tuusula on ottanut askeleen vielä avoimempaan suuntaan laittamalla jatkossa sisäilmatutkimukset nettisivuilleen. Näissä asioissa kyse ei välttämättä ole aina siitä, peitelläänkö asiaa ja miten iso ongelma missäkin on vaan miltä asia näyttää ja jos virheellistä infoa lähtee jostain, sen peruminen on hankalampaa kuin hoitaa asia alun perin viestinnällisesti kunnolla. Kunta panostaa siis vuosittain merkittävät summat sisäilmakorjauksiin, nyt NYK ja Lepsämän koulu kiireellisimpänä. Joissain yhteyksissä epäillään, että kaikissa kunnan kouluissa on tässä asiassa kiinteistöongelmaa. En usko, että asiat ovat näin huonosti mutta kiinteistöjen ylläpidossa on varmasti kehittämistä eikä ole mielestäni ollenkaan järkevää ainakaan leikata ylläpitomäärärahoista, kuten ollaan nyt tekemässä.

Kirjastopuoli erottautuu kunnassa edukseen aktiivisuudellaan, palveluasenteellaan ja viestinnällään. Kirjastopuoli ansaitsisi jo pääkirjaston remontoinnin tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi. Tämä on roikkunut ensin kytkeytyen monitoimitalo/esitystila-ratkaisuun ja nyt siis kunnallisen lukion kehittämiskysymykseen. Siihen tuli jo jatkoaikaan keväällä 2015, kun maan hallitus veti pois esityksen 2. asteen koulutuksen järjestämisluvista juuri ennen eduskuntavaaleja, rohkeus petti. Lukiokysymystä on käsitelty myös 2011, jolloin asia ei edennyt kunnanhallitusta pidemmälle ja 2016 asia jätettiin edelleen ilman lopullista ratkaisua palveluverkkokäsittelyssä.

Budjettikäsittelyn isoja kysymyksiä oli kunnallisten lukioiden tulevaisuus eli jatkavatko erillään vai meneekö hynttyyt yhteen. Nurmijärveläiseen tapaan asian lopullista ratkaisua siirrettiin jälleen, näin on tehty jo muutaman kerran tällä vuosikymmenellä. Ymmärrän hyvin talousperusteet asiassa mutta muuten asia tuntuu melko selvältä. Kun lukio-opetus Rajamäellä on jo nyt kalliimpaa kuin NYK+Arkadia, ei se tilanne 2020-luvulla ainakaan helpota, kun Hyvinkään iso lukio vetänee porukkaa myös Rajamäeltä ja 2020-luvulla ikäluokat alkaa muutenkin laskea. Huippu niissä tullee juuri nyt tulevina vuosina, siksi muutos ei vielä ole konkretisoitunut. Yllätyksenä nämä asiat eivät tule, ne ovat ihan selviä tilastojen mukaan. Luomalla vahvemman kunnallisen lukion vielä synergialla pääkirjastoon saamme huolehdittua, että jatkossa Nurmijärvellä on edes yksi vahva lukio eikä kahta hiipuvaa. Kun Kirkonkylällä ja Rajamäellä on joka tapauksessa investointipaineita peruskoulujen osalta ja jos ne tehdään erikseen eli uutta kunnallista lukiota Kirkonkylälle ei toteuteta, kustannukset ovat siinä vaihtoehdossa lähes 3 milj € enemmän. Sillä summalla laittaa kummasti koulupihoja kuntoon sekä hankkii kaikkialle kuntaan nykyaikaisia opetusvälineitä.

Teknisessä lautakunnassa hyväksyimme lukion hankesuunnitelman lisätoiveella joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseksi eli Uuden kunnallisen lukion kehittämiseksi. Kunnanhallitus lykkäsi siis lukioasiaa hieman eteenpäin toivoen vielä uuden lukion opetuksen sisällöllisen kehittämisen jatkosuunnittelua. Näin ollen asia päätettäisiin toivottavasti siis vuoden päästä, ellei asiaan vuodessa keksitä jostain suunnasta enää lykkäysperusteita. tse olen käynyt sekä lukion että yläasteen yli 30 min bussimatkalla suuntaansa isoissa yksiköissä, niin henkilökohtaisesti on vaikeaa ymmärtää kulkemisen ja etäisyyden ongelmaa täällä, kun bussimatka Kirkonkylän ja Rajamäen välillä on vain 10 min ja siihen on juuri tullut uusi kevyen liikenteen väyläkin.

 

 

 

 

 

Nurmijärvi pelaa riskillä joukkoliikenteessään

Nurmijärvi pelaa riskillä joukkoliikenteessään

Onko riskibisnestä rakentaa urakalla kerrostaloja kunnassa, jossa myös eräiden kiinteistövälittäjien mukaan joukkoliikenteen haasteet ovat uhka vetovoimalle, rakennuttajien kannalta ilmeisesti ei. Mikä on lisäarvo muuttaa kerrostaloon muualta Suomesta kunnassa, jossa on kolme eri tavoin palveluvarusteltua päätaajamaa, joiden palvelut ovat hajallaan jo taajamien sisälläkin ja ainakaan hinnoittelu ei kannusta asioiden hoitoon julkisin, jos vaikka muuten yhteyksiä olisi sopivasti? Ei ihme, että kunnan väestötavoitteet jäävät täyttymättä vuosi toisensa perään. Muuten sen ei pitäisi olla suuri ongelma mutta usea aiempi päätös on perustettu lähivuosina huomattavasti vauhdikkaamman kasvun varaan eli päätökset on vedetty läpi liian optimistisin oletuksin, mikä voi tuoda lähivuosina kipeitä tiivistyksiä palveluverkkoon.

Nurmijärven joukkoliikennestrategia etelään päin perustuu ja tulee perustumaan jatkossakin yhteyteen Hämeenlinnanväylää pitkin Kamppiin Helsingissä. Tänä syksynä olemme saaneet nähdä, mitä se linjaus tarkoittaa riskinottona. Helsingin työstäessä omia projektejaan Reijolankadun-Meilahden-Tilkan akselilla, Kamppi-yhteys on haavoittuva ja matkustajan matka-aika kärsii. Vaikka tämä on ohimenevä tilanne, Nurmijärvellä ei ole vastaaviin mitään sanomista. Seuraavia haasteita bussiliikenteen sujuvuudelle Kamppiin tuovat mm. Hakamäentien risteyksen maankäyttö, Kivistön keskuksen rakennustyöt (ns. Vanhan tien katkaisu kiertoreitille) ja Kuninkaantammen eritasoliittymä sekä Klaukkalan rampin muutostyöt.

Saimme teknisessä lautakunnassa osavuosikatsauksen liitteenä kunnan joukkoliikennetilastot elokuuhun 2017 asti (kunnan politiikka on taas poistanut ne pöytäkirjan myötä julkisesta netistä, en voi niitä tähän linkittää. Monessa muussa kunnassa ei olisi kovin hyvä suoritus, että laittamalla 100 % lisärahaa joukkoliikenteeseen (Nurmijärvi 2015 alkaen) ei saada ihmeemmin lisäkasvua joukkoliikennekäyttöön ja osittain se jopa laskee. Laskua tulee vuosi vuodelta tasaisesti Keski-Uudenmaan seutulipusta, joka kutistuu vielä lisää Tuusulan poistumisen myötä. Samoin kunnan sisäisen palveluliikenteen Kivenkyydin käyttö hiipuu, vaikka kunta kasvaa tasaisesti koko ajan. Kuten olen jo useasti kirjoittanut, tällä hetkellä kasvua tulee ainoastaan nuorisolipusta (kouluunmenolippu) ja kunnan tukemasta HSL-lipusta, jonka käyttö laajennee vauhdikkaasti myös ensi vuonna Tuusula-liitoksen ja laajempien käyttöalueiden+Länsimetron myötä. Sen käyttöä tukee voimakkaasti myös liityntäpysäköinti Kehäradalla.

Ihan yllättäen (odotan tuleeko myös jollain tasolla loppukuussa lautakuntaan), meneillään olevaan joukkoliikennekilpailutukseen oli räväytetty nyt yli 10 sivua tarkennuksia. Kilpailutuksessa nähdään siis erilaisia riskejä lipputulojen suhteen. Koska en ole asiantuntija vaan enemmän asiasta monipuolisesti kiinnostunut harrastelija, en voi 100 % ennustaa voiko asioita pitää hintariskinä lopputuloksen kannalta. Toivon siis olevani väärässä ja kuntalaisten saavan 2020-luvulle kohtuuhintaisen joukkoliikennesopimuksen, palvelu kun ei ole ihmeemmin paranemassa eikä olisi sitä vasten kiva saada hintayllätystä joulun alle.

Tämä blogiteksti venyy nyt pitkäksi, koska lisäkirjeissä oli paljon oleellista asiaa. Edellisen kilpailutuksen seurannassa oli jopa valtiotason selvityksessä(https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2015-01_joukkoliikenteen_kilpailutuksia_web.pdf) todettu, että kilpailutuksessa oli toivomisen varaa, taustatiedot epäselviä ja sopimuksessa koettiin riskiä, mikä karsi tarjouksia. Nähtävästi täsmentämisen varaa on löytynyt edelleen…tässä olennaisimpia huomioita, kysymykset siis tarjoajilta tulleita, vastaukset elyltä/kunnasta kursiivilla:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/24336419/Kysymyksiä%20ja+vastauksia+NMJ+alue+Kos+1.pdf/ded91d39-a463-48f1-92b6-a4a79b4be908

Kysymys 29. Kun sopimus ei anna käytännössä suojaa markkinaehtoista liikennettä vastaan, kompensoiko tilaaja lipputulon vähenemää, joka johtuu markkinaehtoisesta liikenteestä/ sen lisääntymisestä? Vastaus: Tilaaja ei kompensoi markkinaehtoisesta liikenteestä mahdollisesti aiheutuvaa lipputulon vähenemää.

Kysymys 27. Vaikuttaako kilpailun ratkaisussa tarjotun liikenteen määrä, jos vaadittu palvelutaso ylitetään tarjouksessa, vai ratkaiseeko kuitenkin vain pelkkä hinta? Vastaus: Ratkaisuperusteena on pelkkä hinta.
Kysymys 41. Mikä on tilaajan intressi nostaa lipun hintaa? Vastaus: Nurmijärvi-liput ovat vahvasti subventoituja lipputuotteita, kunnalla voi olla intressi nostaa lipun hintoja pitkän sopimuskauden aikana.

Kysymys 24. Pyydämme Uudenmaan ELY:ä toimittamaan tarjouspyynnön liitteen 6 taulukossa esitettyjen lipputulojen laskentaan käytetyt dokumentit, sekä selvityksen siitä mistä kyseiset tulot muodostuvat? Vastaus: Kyseiset dokumentit eivät ole Uudenmaan ELY-keskuksen käytettävissä, koska tiedot on koostettu nykyisen liikennöitsijän toimesta liikennöitsijän omista järjestelmistä.
Kysymys 4. Ehto (markkinaehtoisen liikenteen vähentymisen aiheuttamien palvelutasopuutteiden paikkaaminen ilman korvausta) vaikuttaisi selvästi kohtuuttomalta sopimusehdolta, joka tulee nostamaan tarjoushintoja taloudellisen riskin kasvaessa. Onko ehto myös tilaajan mielestä kohtuuton (vaatimus liikennöinnistä ilman korvausta)? Vastaus: Tarjoaja voi hyödyntää markkinaehtoista liikennettä vaaditun palvelutason osana ja säästää liikennöintikustannuksissa. Jos tällaista palvelutason täyttymisen kannalta tarpeellista liikennettä poistuu, on käyttöoikeussopimuksen hengen mukaista että tarjoaja joutuu riskillään täydentämään tarjontaa. Lähtökohtaisesti markkinaehtoisen liikenteen tilalle järjestettävät vuorot tuottavat hyvin lipputuloja, joten ehtoa ei voi pitää kohtuuttomana.

Kysymys 8: Tarjouspyynnön kohdan 8 mukaan kesäkaudeksi katsotaan Nurmijärven koulujen kesäloma-aika. Onko tämä tarkoituksellinen heikennys nykytilaan (kesäkausi alkaa juhannusta edeltävän viikon maanantaina ja päättyy Nurmijärven lukuvuoden alkamista edeltävänä päivänä)? Vastaus: Tarjouspyynnön mukainen talvikausi on palvelun minimitaso, saa tuottaa laajempaa palvelua.
Kysymys 18. Liite 7, liikennöintisuunnitelman yhteenveto: millä perusteella kesäkaudeksi lasketaan 12 x kesävko ja talvikaudeksi 40 x talvivko? Vastaus: Muutetaan liitteeseen 7 talviviikkojen määräksi 42, kesäviikkojen 10, jotta kesäkausi tarkoittaa koulujen kesälomakautta.

Kysymys 1: Yleisten ehtojen kohdassa 11 ei vaadita paperisten aikataulujen painamista ja jakelua kuin pysäkeille. Voiko liikenteenharjoittaja julkaista aikataulut vain sähköisinä? Vastaus: Erillisiä paperisia aikataulujulkaisuja ei tarvitse painaa, mutta sähköisten aikataulujen tulee olla tulostettavissa ja pyydettäessä asiakkaalle pitää antaa yksittäisiä tulosteita.
Kysymys 15. Liite 3, kilpailukohteen määrittely: vaihdolliset yhteydet Kivistössä, pitääkö vuorot ajaa Kivistön asemalle saakka vai riittävätkö Keimolanportin pysäkit? Vastaus: Keimolanportin pysäkit riittävät.
Kysymys 16. Liite 4, lippujärjestelmä. a. Myyntipiste vaaditaan kaikkiin päätaajamiin, nyt Rajamäellä ei ole. Tuleeko jatkossa Rajamäellä olla myyntipiste? a. Kyllä, myös Rajamäellä tulee olla myyntipiste.

c. Voiko tilaaja tarkentaa vain HSL-kehyskuntalippujen haltijoille myytävien Nurmijärvi-Kivistö-liityntälippujen ominaisuuksia? – ovatko liput voimassa mistä tahansa/minne tahansa Nurmijärven kunnan alueella? – onko lippu voimassa vain Kivistön asemalta/-lle vai myös mahdollisten Vantaalla sijaitsevien välipysäkkien osalta? Vai tuleeko välipysäkeille näiden lipputuotteiden osalta otto/jättörajoituksia? – pitääkö kuljettajan liityntälippuja autossa lisäladattaessa tarkastaa, että ostajalla on voimassa oleva HSL:n kehyskuntakausilippu? Miten? – tuleeko liityntälippua lisäladattaessa esittää henkilökortti tai vastaava asiakirja? Miten todennetaan, että esitettävä kehyskuntalippu on sitä esittävän henkilön? – HSL-alueen kehyskuntalippuja on vain aikuisille eli 17 vuotta täyttäneille, eli myydäänkö Kivistön liityntälippua vain niille nuorisolipun haltijoille, jotka ovat iältään 17-18 vuotta? Tuleeko heidänkin voida todistaa henkilöllisyytensä ja ikänsä kuljettajalle? c. Nurmijärvi-Kivistö -lippu kelpaa mistä vain Nurmijärven alueelta Kivistön asemalle / Keimolanporttiin ja päinvastoin. Lipputuotetta voi käyttää myös kunnan sisäiseen matkustamiseen. Autossa tehtävän lisälatauksen yhteydessä ei tarvita tarkistusta HSL kehyskuntalipun voimassaolosta, mutta HSL kehyskuntalippu on esitettävä. Mikä idea on pyytää näyttämään lippua, jota ei siis ole kuitenkaan pakko olla? Eli kunnan sisäisen lipun saa hankkia bussista 55 € hintaan näyttämällä HSL:n matkakorttia? Mutta muutoin sitä ei myydä erikseen siihen hintaan =)

Kysymys 47. Voiko tilaaja sitoutua tulotason säilymiseen tarjousasiakirjoissa esitetyllä tasolla, kun kyse on erittäin pitkästä sopimuksesta? Bussiyhtiöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lipputuoteratkaisuihin eikä lippujen hinnoitteluun sen paremmin Nurmijärvellä kuin HSL-alueellakaan. Myöskään jo päätettyjen uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ei ole tietoa. Vastaus: Tilaaja ei voi sitoutua tulotason säilymiseen, eikä uusien liityntälippujen vaikutuksesta kysyntään ole tietoa. Taloudellinen riski kuuluu käyttöoikeussopimuksen hengen mukaisesti liikenteenharjoittajalle
d. Kohdassa ”Muut hyväksyttävät lipputuotteet” todetaan, että netti- ja mobiililipun hinnan asiakkaalle tulee olla sama kuin perinteisen paperilipun. Tämä tarkoittaa kmporras-hinnoittelua, joten nykymuotoinen mobiililippu ei enää kävisi. Vaatimukset täyttävää uutta mobiililippua ei kannata lanseerata, koska asiakkaan pitäisi lippua kännykällä tilatessaan ilmoittaa lähtö- ja määränpääpysäkit tai hinnan km-porras. Tapahtuma olisi joko asiakkaalle hankala tai kuljettajalle mahdoton, virheiden mahdollisuus olisi suuri. d. Mobiili- tai nettilippu ei saa olla kalliimpi, halvempia mobiili tai nettilippuja saa myydä.

Kysymys 17. Liite 5, kalustovaatimukset: a. Määritelmän A mukaan autojen tulee olla alaluokkaa II tai B (vain istumapaikkoja, ei seisomapaikkoja). Miksi alaluokat II ja A eivät käy, jolloin autoissa voisi olla myös rekisteröityjä seisomapaikkoja? Etenkin kun samassa liitteessä sallitaan matalalattiaiset kaupunkiautot, joissa jo lähtökohtaisesti on enemmän seisoma- kuin istumapaikkoja. Vastaus a. Ei-matalalattiaympäristöön ei haluta seisomapaikallisia autoja.
c. Miksi määritelmän A mukaisilta autoilta vaaditaan mahdollisuutta kuljettaa polkupyörä, mutta ei määritelmän B mukaisilta? Tarjoajahan voi tarjota pelkkää määritelmän B mukaista kalustoa, jolloin polkupyöriä ei lainkaan kuljetettaisi. Eikö tasapuolisuussyistä tule joko luopua polkupyöränkuljetus vaatimuksesta tai vaihtoehtoisesti vaatia, että polkupyörä kuljetetaan käytettävästä kalustotyypistä riippumatta? c. Polkupyöriä kuljetetaan vain tavaratilallisissa autoissa, ei autojen sisätiloissa.
g. Koskeeko päästövaatimus myös vara-autoja? g. Päästövaatimus ei koske vara-autoja
Kysymys 20. Liite 5, kalustovaatimukset. Mainitut päästövaatimusluokat ovat EURO V ja EURO VI. Näiden väliin sijoittuu luokka EEV alaluokkineen. Eikö huomattavasti EURO V:ttä paremmalle EEV:lle ole määritelty osuuksia? Vastaus:Osuudet on määritelty vain luokille EURO V ja EURO VI.
j. Millaiset paikannuslaitteet tilaaja vaatii autoihin? j. Tilaajat eivät aseta paikannuslaitteille tarkkoja teknisiä vaatimuksia, mutta niiden tulee mahdollistaa liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista kuvattuja toiminnallisuuksia, kuten säännöllisen aikataulun mukaisessa liikenteessä mahdolliset tiedot liikennevälineiden reaaliaikaisesta liikkumisesta reitillään tai linkki palveluun, josta tiedot ovat saatavissa; • mahdolliset arviot merkittävistä myöhästymisistä tai peruutuksista heti kun ne ovat palveluntarjoajan tiedossa ja kohtuudella toimitettavissa..

b) Liitteen 6 aikataulukirjat sisältävät huomattavan määrän sekä nykyisen että tarjouspyynnön palvelutason ylittävää liikennettä. Voivatko tilaajat täsmentää, että aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia eivätkä miltään osin velvoittavia? b. Liitteenä olevat aikataulukirjat ovat esimerkinomaisia, eivät velvoittavia.
Kysymys 21. Viirinlaakson tulevasta matkakeskuksesta: a) Edellytetäänkö Klaukkalassa liikennöitävän Viirinlaakson matkakeskuksen kautta? c) Miten päätilaaja aikoo ottaa laituritilan rajallisuuden huomioon mahdollisen markkinaehtoisen liikenteen osalta, jos tila ei riitä kaikille? Onko käyttöoikeussopimusliikenne tällöin etusijalla? Mikäli laituritila ei riitä sekä käyttöoikeus- että markkinaehtoiselle liikenteelle, sitoutuuko päätilaaja ohjaamaan markkinaehtoisen, Lopen ja Vihdin suuntiin/suunnista kulkevan liikenteen uudelle Klaukkalan ohitustielle? Mikä taho ja millä perusteilla vastaa matkakeskuksen laituripaikkojen jaosta eri linjoille ja niiden eri vuoroille? vastaus: a. Kyllä Klaukkalassa tulee liikennöidä Viirinlaakson kautta. c. Käyttöoikeussopimusliikenne on etusijalla.
Kysymys 26. Mikäli lainsäädäntö tai esimerkiksi Helsingin kaupunki muuttaa liikennöintikalustoa koskevia päästörajoja, saattaa se merkittävästi muuttaa kalustokustannuksia kesken pitkän sopimuskauden. Onko siinä tapauksessa sopimuskorvauksen nostaminen mahdollista? Vastaus: Jos sopimuskauden aikana astuu voimaan hankinnan sopimusta vahvempia määräyksiä, sovitaan niiden vaikutuksista tilanteen mukaan.
Kysymys 37. Tarjouspyynnön liitteessä 3 taulukoissa 1 ja 2 mainitaan palvelutasoluokilla V ja VI lauantai- ja/tai sunnuntailiikenteen osalta ”Tarpeen mukaan”. Mitä ”tarpeen mukaan”-määritelmällä tarkoitetaan? Vastaus: Tarpeen mukaan maininta liikennöintiajan yhteydessä tarkoittaa ettei ko. ajankohtana tarvitse järjestää tarjontaa, ellei ole yhteysvälillä erityistä tarvetta aiheuttava kysyntää liikenteelle.

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/24336419/Kysymyksiä%20ja+vastauksia+2.pdf/8ed88a3f-d5e6-45e7-b102-fe7bdb1f4119
Kysymys 25. Onko Uudenmaan ELY-keskuksella käytettävissä edelleen voimassaolevien siirtymäajansopimusten puitteissa käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen lipputulo ja matkustajamäärä tietoja? Mikäli tiedot ovat saatavilla pyydämme niitä toimitettavaksi. Vastaus kysymykseen 25. Uudenmaan ELY-keskuksella on käytettävissä lipputulo- ja matkustajamäärätietoja vain osasta käyttöoikeusalueelle ja sen läpi ajettavan liikenteen edelleen voimassaolevista siirtymäajansopimuksista. Tiedot perustuvat liikenteen harjoittajien omiin ilmoituksiin ja ovat saatavilla tämän kirjeen erillisenä liitteenä sekä kilpailutusta koskevilta internetsivuilta