Valtuutetun havainnointia ja kuntatekniikka Nurmijärvellä

Valtuutetun havainnointia ja kuntatekniikka Nurmijärvellä

Valtuutetun homma on myös havainnointia eri yhteyksissä. Se on muutostrendien tunnistamista ja sen arvioimista, koskevatko ne myös kotikuntaa jollain tavalla nyt tai tulevaisuudessa. Havainnointia tekevät myös kuntalaiset, jotka voivat olla yhteydessä meihin tai sitten suoraan virkamiehiin, jotka asioista asiantuntijoina vastaavat. Havainnointi on myös ennakointia ja toteutus resurssien puitteissa toimimista. Sekin on havainnointia, että voi arvioida jonkin asian olevan kypsä menemään läpi päätöksenteossa. Näin kävi kiintiöpakolaisten vastaanoton kanssa. Ihan sattumalta otin mukaan kunnan asuntomessuretkeltä Kuntatekniikka-lehden uuden numeron, siinä oli paljon mielenkiintoista =) Tässä huomioita siitä ja miten ne kytkeytyvät Nurmijärven nykyelämään tai tulevaan, jota alkuviikosta kuntastrategian muodossa pohdittiin.

Turussa oli luotu palkittu kaupunkilaisten osallistamiskonsepti Infra-Pelasta Turku-peli/Hyvä arkiympäristö-hanke. Yhtenä menetelmänä käytettiin kiertokävelyä, tämmöistä on juuri toteutumassa Kirkonkylällä Nurmijärvi-seuran kautta. Tuollaisen toteuttaminen myös Klaukkalassa ja Rajamäellä ei olisi iso ponnistus ja loisi kontaktipintaa menneeseen. Yhtenä osana Turun hanketta oli nuorten tavoittaminen mobiilipelin kautta. Sille olisi tilausta täälläkin, kun nuoret oireilevat, tekevät omalta osaltaan ilkivaltaa ja mopopärräys kiristä keskusta-asujien hermoja. Täällä on juuri pilotoitu osallistavaa budjettia mutta ehkä seuraavalla kerralla nuorille voisi antaa asiassa oman roolinsa ja muutenkin kuntalaisille enemmän painoarvoa (resurssia) asiaan? Nuoret (12-20-vuotiaat) on myös saatava ymmärtämään, että paikkojen tuhoaminen on mukavista jutuista pois. Klaukkalan osalta toisaalta jo valmiiksi rempallaan oleva yleisilme vielä vähentää kunnioitusta elinympäristöä kohtaan.  Turun hankkeen vetäjien mukaan nuoret oppivat ymmärtämään, että ympäristöstä huolehtiminen on valintoja ja kaupunkiympäristöä käyttävät monenlaiset ihmiset. Hyvä arkiympäristö on kaikkia varten ja se lisää kaikkien viihtyisyyttä. Ettei nyt syyllistetä vain nuoria, peiliin katsomista tämän asian toteutumisessa on varmasti kaikilla eli rivikuntalaisilla, päättäjillä ja virkamiehillä, jotka ovat päästäneet tilanteen liian pitkälle eli kunnan taajama-alueiden siisteys ja viihtyisyys voisi olla parempikin.

 –Mikkelin 2017 asuntomessujen alueen rantaraitille on toteutettu älykkäällä ohjausjärjestelmällä, joka tunnistaa raitilla kulkijan valaisten raitin vain tarpeen mukaan. Varmasti tämä ei ole halvin ratkaisu mutta varmasti hyödyntämisen arvoinen ja jos keskustojen valot on marginaalisen säästön takia pakko tehdä, tämmöisessä voisi olla ideaa olennaisimmille kohdille taajamissa.

  Kunnassa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, että kaavoitus on liian hidasta. Mikkelin asuntomessualue saatiin kaavoitettua vuodessa,  vaikka siinä tuli jonkinlaista valituskuviota luontoarvojen vuoksi. ELY-keskus oli sanonut, että ette pysty hoitamaan asiaa aikataulussa. Tässä asiassa myös laatu on olennaista mutta jos kaavoituksen vauhti ei vaan parane ja asiaa jauhetaan vuodesta toiseen, missä oikein mättää?

  Kun kunnassa on aiemmin pohdittu, olisiko asuntomessut hyvä asia, tässä on myös yksi näkökulma: Asuntomessualueen viereen tuntuu olevan tulijoita orgaanisena kysyntänä messujen jälkeenkin eli monia kiinnostaa uusi alue hyvällä sijainnilla mutta eivät halua mukaan itse messuhössötykseen.

 –Pyöräily on yksi asia, joka ansaitsee parempaa huomiota 2020-luvulla.  Nurmijärven kannalta sen vaikutukset ovat monenlaisia. Enemmät kevyen liikenteen väylät tuovat myös säästöä koulukuljetuksiin, mahdollistavat lasten ja koko väestön vapaa-ajan liikkumista, tuovat helppoja terveysvaikutuksia jne. Taajamien kannalta pyöräily on tuotava myös paremmin esille, tämä tarkoittaa liikenneturvallisuusratkaisuja, pyörän järkeviä parkkiratkaisuja osana joukkoliikennettä jne. Tässä ei ajeta pyöräilyn asiaa jonkun toisen liikkujaryhmän kustannuksella vaan luodaan monipuolisia liikkumisvaihtoehtoja. Asiassa haasteena on edelleen se, että kunnan päätaajamia halkoo valtion tieverkko. Erilaisten kaavoitusten myötä se on kuitenkin siirtymässä joiltain osin kunnan ylläpitoon, mikä selkeyttää kunnossapitovastuita ja investointihankkeita. Pyöräilyinvestointeja pidetään kannattavuudeltaan hyvinä, tämä on todistettu Suomen ja pohjoismaiden tasolla. Kunnallisvaalien tienoilla asiaan tuntui olevan laajaa poliittista tukea kaikilta puolueilta. Saa nähdä miten se tahtotila pitää budjetteja tehdessä.

 –Kunnallistekniikka-lehdessä konkretisoidaan myös, mikä merkitys on kunnossapidolla tieverkon kannalta. Kuntaliiton selvitysten mukaan teiden pienten korjaustoimien kustannukset ovat n. 2000-3000 €. Jos taas päällyste pääsee halkeilemaan ja rikkoutumaan, päällysrakenteiden korjaaminen maksaa n. 90000 €/kilometri. Jos taas kadun rakenne ja varusteet pääsevät hajoamaan, kustannukset vesihuolto huomioiden saattavat nousta jopa tasolle 600000-900000€/kilometri.

Kun Nurmijärvellä oli suuria kasvun vuosia n.  1995-2010, palveluverkko laajeni, mikä tarkoitti myös uusinvestointeja ja pakon edessä käyttöön otettuja epäsopivia tiloja. Samalla on syntynyt korjausvelkaa kiinteistöihin ja muuhun infraan urakalla. Niihin asioihin löytyy määrärahoja ja ongelmakohteita korjataan jatkuvana prosessina. Kun sote-kuviot etenevät ja lapsimäärät tippuvat toivotuista, Nurmijärvelläkin on omat haasteensa siinä, missä kiinteistöissä jatkossa palvelua tarjotaan, mihin kannattaa investoida ja mitä käytöstä poistuvalle kiinteistömassalle oikein tapahtuu.

-Kuntatekniikan päivillä oli pohdittu sitä, että erilaisissa infrahankkeissa kunnat voisivat tiedottaa infotauluilla päivittäin(tai edes viikko) urakan etenemisestä. Monesti asiat etenevät, vaikka se ei päällepäin siltä näytä. Nykyisin tiedotus koskee lähinnä urakan aloitus- ja päättymispäivää. Mm. Viirinlaakson osalta suunnitelmat eivät ole nyt pitäneet eikä tiedotusta ole hoidettu kovin etupainotteisesti vaan viime tipassa. Kuntatekniikassa on yhä enemmän kiinnitettävä huomio kanssaliikkujien reaaliaikaiseen tiedonsaantiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Liikenneviraston Fb-sivustot isoista tiehankkeista, nyt esim. VT5 Mikkelin kohta.