Nurmijärven joukkoliikennekilpailutus – parasta toivoen, pahinta peläten.

Nurmijärven joukkoliikennekilpailutus – parasta toivoen, pahinta peläten.

Oheinen kuva on TEKLA:n  2016 vuosikertomuksesta. Valitettavasti mm. Sami Virtasen kommentti noista luvuista HSL-valtuustossa 04/17 ei auttanut. NJ-lippuun ei  siis ole saatu aikuisten osalta mitään kasvua vaikka laitetaan 100 % /1,7 milj € lisärahaa. Edellinen blogitekstini oli johdatusta tähän kirjoitukseen, jossa käsittelen Nurmijärven kunnan joukkoliikenteen kilpailutusehtoja ajalle 2019-28. Sopimuskilpailutuksen palvelutasona on määritykset, jotka kunta hyväksyi 2016. Jo niistä lausunnoista kävi selväksi, että HSL-selvitys on vain muodollisuus. Tässä kirjoituksessa käsitellyt tulkinnat ovat yksityisajatteluani eivätkä edusta teknisen lautakunnan tai Nurmijärven muiden kokoomusvaltuutettujen kantoja.

Saamieni tietojen mukaan TEKLA on käsitellyt viimeisissä kokouksissaan hieman kilpailutusta mutta muuten asia on mennyt pitkälti suoraan virkamieheltä viranomaiselle ilman poliittista ohjausta. Mielenkiintoista, kun kyseessä on ainakin 30 milj. € hankinta kokonaisarvoltaan. Kun tämä on hankinta-asia, se on ei-julkinen kuntalaisille jatkossakin siltä osalta, mitä TEKLA on asiaa käsitellyt. Taustoja lähtötilanteelle: – Kunta velkaantuu jatkuvasti lisää. Investoinnit Klaukkalan tieverkkoon ovat vasta alussa samaan aikaan, kun riittää investoitavaa kouluihin, kunnallistekniikan korjausvelkaan, uusiin asuinalueisiin jne. eli joukkoliikenteen rahoitusasema ei ole todellakaan helppo.
– Kunta on viime vuosina hiipunut hyvästä nettomuutosta jopa muuttotappiolle. Asialle on monta selitystä mutta moni poismuuttaja ehkä arvostaa toisenlaista asumista eli helpompaa/ edullisempaa liikkumista ja parempia vapaa-ajan palveluja. Itse kaivettu kuoppa.
– Kunta on kyvytön myöntämään, että aiempi vetovoima on hyytynyt ja rakenteita ei sopeuta sille pohjalle, mikä olisi järkevää pidemmän päälle. Tähän kytkeytyy myös päätöksenteko ylioptimistisilla väestökasvun oletuksilla eli mm. kouluikäluokat pienenevät toivotuista.
– On nousemassa vastarinta pienkylien elinvoimaisuuden puolesta samaan aikaan kuin päätaajamien rakentaminen joukkoliikenteen varaan kiihtyy. Tämän yhdistämisestä ei voi tulla kuin sanomista. Valmisteilla oleva kuntastrategia määrittää, mitä kunta todella haluaa olla. Mitä päätetäänkään, olennaisinta olisi toteuttaa ne asiat myös käytännössä kunnolla.

Kunnassa on päätetty jatkaa lähes vuosikymmen joukkoliikenneratkaisulla, joka ei ole onnistunut paljoa lisäämään joukkoliikenteen käyttöä aikuisten keskuudessa nykysopimuksen aikana. Mutta tuloksilla ei asiassa ole väliä vaan sillä, että asiasta saadaan päättää, ITSE. Sopimusta ollaan sorvaamassa nyt niin pitkäksi ajaksi, että se kattaa valtuustokauden lopun ja pari seuraavaa. Kun olet lukenut edeltävät haasteet, kuulostaako järkevältä? Ei minustakaan =(

Sopimuksessa tilaajana ei ole kunta vaan ELY viranomaisena (mitä se ensi vuosikymmenellä onkaan, millä määrärahoilla+ henkilöresursseilla). Edelliselle sopimuskierrokselle tavoite oli kustannusjako 50-50 ELY:n kanssa mutta realismi oli 90 % kunnalle ja niin se on jatkossakin. Jatkossakin Nurmijärven läpi kulkee myös markkinaehtoista liikennettä ja sen saa huomioida osana palvelutasoa, jos lipputuotteet ovat yhteensopivia. Uudessa sopimuksessa tärkeä osa on myös se, että Nurmijärven myöhemmin mahdollisesti kuitenkin valitessa HSL:n, sopimus olisi jotenkin siirrettävissä. Vaadittavan kaluston osalta vaatimukset ovat tiukemmat kuin viimeksi(ikä+päästöt). Muutin kuntaan 2010, siitä kalustosta on sentään päästy eteenpäin.

Käyttöoikeussopimuksessa liikennöitsijä saa matkustuksen lipputulot ja myös rahtitulot sopimuskorvauksen(kuukausittainen) lisäksi. Käyttöoikeussopimuksessa haastavaa kokonaisuuden toimivuuden kannalta on se, että liikennöitsijä hoitaa linjojen suunnittelusta ja markkinoinnista. Käytäntö on osoittanut, että palvelutaso ei vastaa paikoin potentiaalisia käyttäjämääriä (esim. Harjula-Syrjälä ja Lepsämäntien suunta Klaukkalassa, ehkä Raalantien suunta jatkossa Kirkonkylällä jne). Kunta suunnittelee asuinalueet jne. ja liikennöitsijän päämääränä on mahdollisimman kannattava linjasto, ei kattava palvelu tilaajalle.

Sopimuskauden aikana reittejä ja aikatauluja voidaan muuttaa paremmin kysyntää vastaamaan sillä edellytyksin, että palvelutaso säilyy. Muutokset pitää tehdä 3 kk etukäteen ja muutoksista neuvotellaan. Vaikka kunta toivoisi muutoksia, suunnittelu on lopulta liikennöitsijällä. Muutokset pitäisi tehdä aikataulukausien vaihteessa. Tässä asiassa toimittiin toisin 03/17, kun nykyliikennöitsijä muutti vuorojaan asiakkaiden kannalta hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tilaajalla on oikeus vähentää ostettavan liikenteen laajuutta 300 000 €/ vuosia mutta max 10 % alkuperäisestä sopimushinnasta sopimuskauden aikana, lähinnä taloussyistä. Sopimuksen mukaan liikennöinnissä on noudatettava täsmällisesti aikatauluja. Suomeksi sanottuna aikataulujen pitäisi olla realistiset eikä optimitilanteen mukaiset. Muu on harhaanjohtavaa markkinointia. Määritykset vuoron selvässä myöhästymisessä on vain 15 min. Ruuhka-aikana pysytään harvemmin aikataulussa eikä se tule helpottumaan lähivuosina.

Kilpailutusasiakirjojen mukaan kertalipuilta ei edellytetä vaihto-oikeutta eli tilanne pysyy nykytasolla eli joihinkin toisten liikennöitsijöiden vuoroihin voi vaihtaa ja toisiin ei ja vaihto on ajallisesti hyvin rajattua. Ei kovin selkeää harvemmin matkustavan kannalta. 2010-luvulla ollaan nähty, että kertalippumatkustaminen, perheiden julkisilla matkustamisen kannustaminen ja vaihtokuvioiden selkeyttäminen kertalipuilla ei paljoa kiinnosta, vaikka kunta on jo 9 vuotta sitten lausunut toisin joukkoliikennekannanotoissaan. Mitä siis on tapahtunut?

Iso ongelma on jatkossa se, että ”liikenteenharjoittaja voi järjestää markkinoinnin ja tiedottamisen parhaaksi katsomallaan tavalla maksimoidakseen asiakastulonsa”. Se on niin nähty, että muutokset tiedotetaan myöhässä, tiedotteissa on virheitä ja tiedottaminen on sekavaa, kun sitä tekee tilaaja, liikennöitsijä ja viranomainen. Kunta ulkoistaa tiedottamisen, palautteet ja muun asiakaspalvelun asiassa eikä mm. tiedota joukkoliikenteestä somessa mitään. Asiakaspalautteisiin liikennöitsijän pitäisi vastata 2 pv kuluessa. Liikennöitsijän vastuulla on toimittaa aikataulutiedot päätaajamien asemille, kaikkien muiden pysäkkien infotaso on 2020-luvulla olematonta kuin nytkin eli ei mitään tietoa, mikä siihen joskus tulee ja minne se menee. Asemien ulkopuolisten pysäkkien taso on tienpitäjän-ei kenenkään vastuulla. Kunnan asenn uusiin pysäkkikatoksiin on ollut: ”hankaloittaa kunnossapitoa”

Itse palvelutasossa ei tule tapahtumaan oletettavasti yhtä suuria muutoksia kuin 2015 alussa. Klaukkalassa on paras palvelutaso, Kirkonkylällä hieman huonompi ja muilla suunnilla vielä nihkeämpi. Linjat ajetaan edelleen pitkinä Kamppiin ruuhkien alle. Klaukkalan osalta viikonloppupalvelu voi perustua osin Kivistössä vaihtoon mutta Kirkonkylän osalta vaaditaan suoria linjoja viikonlopuillekin. Pikavuorot eivät edellenkään pysähdy Keimolanportissa vaikka junayhteys on olennainen vaihtopaikka myös kaukoliikenteelle. ”Aikasäästö” asiassa hukkuu helposti reitin loppuosan/Klaukkalan päässä ruuhkiin ja eihän pysähtyminen kannata liikennöitsijälle, kun se on suoraan asiakastulosta pois. Palvelutasossa ei ole erikseen huomioitu Klaukkalan ohikulkutien tuloa eikä uutta asemaa suhteessa taajamarakentamisen kiihtymiseen Viirinlaakson pohjoispuolella. Näillä eväillä odotettavissa on vain lisää ruuhkautumista muutenkin rajalliselle katuverkolle Klaukkalassa. Klaukkalassa olisi aika toteuttaa sisäinen linjasto, vaikka kokeillen. Lahnuksentien suunta on nyt mukana kilpailutuksessa sillä muutoksella, että sen palvelutaso voi perustua vaihtoon Lahnuksessa. Jos oikein ymmärsin, Hyrylään päin ei ole tulossa mitään palvelua. Vai selviääkö se vasta, kun Tuusulan HSL-reitistöt selviävät vuosien 2017-18?

Lipputuotteet säilyvät jatkossa nykytasolla eli kertaliput ovat kalliita. Kausilippu toimii lähinnä sitä säännöllisesti työmatkaan ja kouluun menoon käyttävälle, monet muut matkat on helpompi ja edullisempi taittaa omalla autolla etenkin, jos enemmän kuin 1 matkustaa. Tämä ei tue nuorten liikkumista julkisilla kertalippuina, liikkumista pienten lasten kanssa, liikkumista vaunujen kanssa jne. jne., mikä vähentäisi autoriippuvuutta. Minkäänlaista arvolippua ei ole tulossa jatkossakaan. Vertailun vuoksi, HSL on laskemassa ensi vuonna mobiililipun hintaa arvolipun tasolle eli kannustaa juuri yksittäismatkaan. Erikoisin kilpailutuspapereissa tullut yksityiskohta on uudenlainen Kivistö-lippu, joka on hinnaltaan 55 €/kk(Vantaa 70 €). Lipputuotteessa on se haaste, että sen ostaminen vaatii HSL-kehyskuntalipun oston. Jos olisi tarvetta liikkua vaan kunnan sisällä sekä kun käy töissä Kivistössä ja muut HSL-matkat voi ostaa suhteessa edullisesti arvolla tai mobiililippuina jatkossa niin yhdistelmä ei kannata? HSL-kehyskuntalipun kysyntä on kasvanut huimasti siitä lähtien, kun se vapautettiin kytköksestä NJ-lippuun( 2012-). Kasvu tulee luontaisesta tarpeesta (myös Kehäradan liityntäpysäköijät) ja ilman kunnan panostusta asiaan kasvu on hyvää vuodesta toiseen. Uuden lipun ideana lienee todistaa, että Kivistö-painotusta ei tarvita.

Tulee olemaan mielenkiintoista, mikä oikein on uuden liikennöintikokonaisuuden hinta kunnalle vuositasolla sekä lopputulos kunnan elinvoimaisuuden tukena. HSL-valtuustossa 04/17 nykyinen valtuuston puheenjohtaja K-P Toivonen lupaili kustannustason laskua nykyisestä n. 3,5 miljoonasta. Aika näyttää, pitääkö joukkoliikennebudjetit yhtä huonosti kuin tämän sopimuksen yli 10 % vuosiylitykset …samaan aikaan, kun muut kunnan sektorit kykenevät ästämään tai pysymään yleisen kustannustason nousun tasolla. Toki Nurmijärvi on onnistunut kehittämään joukkoliikennettään 2010-luvulla huonosta lähtötilanteesta mutta vanha konsepti toimi paremmin tasan siihen asti, kun Kehärata aloitti. Klaukkala saa viimein kunnon bussiaseman Viirinlaaksoon ja Myllykukkoon tule liityntäparkkialue, nekin ovat positiivisia juttuja. Toivottavasti saan herätettyä ajatuksia niissä päättäjissämme, joille joukkoliikenne enemmän ihan sama-kategoriaa.

Nurmijärven joukkoliikenteen haasteet 2020-luvulla

Nurmijärven joukkoliikenteen haasteet 2020-luvulla

Oheinen mielipidekirjoitus on tehty Hesariin 2016. Nurmijärvellä pitäisi olla liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelussa oikeasti vaihtoehtoja eikä vain yksi totuus, jota noudatetaan kyseenalaistamatta vuositolkulla putkeen vaikka toimintaympäristö muuttuu vauhdikkaasti.

Nurmijärvi on siis jo kilpailuttamassa joukkoliikennettään ajalle 2019-28. Vähän alkaa mietityttää, miten hahmoteltu sopimus oikein sopeutuu muutoksiin 2020-luvulla, varsinkin kun suunnitteluvastuu on jatkossakin liikennöitsijällä eikä kunnalla/laajemmalla viranomaisella. Jos nykyinen sopimus olisi parempi lisäämään aikuisten NJ-lipun myyntiä, aihetta kritiikkiin ei niin olisi. Kun kunnan oma tilastointikin todistaa toisin, miksi tässä lähdetään hyvin samoilla eväillä koko ensi vuosikymmentä taittamaan? Kenen etu se on, kun pääosa rakentamisesta on myös joukkoliikenteeseen tukeutuvaa eli päätaajamien keskusta-alueiden tiivistämistä.

Avaa kirjoitus klikkaamalla kuvaa

Olen löytänyt arkistoista kunnanhallituksen lausumia joukkoliikenteestä vuosilta 2008-10. Mitä on tapahtunut, kun 2010-luku on menty nämä näkökulmat pitkälti unohtaen eikä jatkokaan tuo suuresti muutosta? Tämä koskee HSL:n järjestelmäuusintaa: ”Joukkoliikenteen käytön edistämisen yhtenä edellytyksenä ja perusteena matkustajien kulkutavan valinnalle on matkan edullinen hinta. Lippujärjestelmää tulisi kehittää myös niin, että se kannustaa joukkoliikenteen käyttäjäksi myös muita kuin säännöllisesti kausilipulla kulkevia.” Kunta on toiminut 2010-luvulla tasan päinvastoin. Edelleen säilyy kilometritaksa, yli 12-vuotiaasta menee kertalippuna täydet ja yli 4-vuotiaasta puolet eikä arvolippua ole. Ja kertalippujen vaihto-oikeudet ei toimi…

”Nurmijärven työmatkaliikenne suuntautuu voimakkaimmin Helsinkiin. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen on muuttumassa ja 2030 mennessä HKI kantakaupunkiin suuntautuvien joukkoliikennematkojen oletetaan vähenevän ja matkojen suuntautuvan erityisesti HKI pohjoisosiin ja Vantaalle.” HSL-kehyskuntalippu on mahdollisuus mutta eipä sitä markkinoida ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia vielä vähemmän, vaikka niistä ei olla euroakaan maksettu. Vielä. Kehyskuntalipun kysyntä kasvaa tasaisesti ilman panostusta. Uudet työpaikka-alueet eivät tule enää Helsingin keskustaan vaan laajemmalle alueelle. 2010 Kuuma-seutu joukkoliikennerahoituksesta: ” Matkustustarpeita tulee tarkastella koko alueen liikenteellisenä kokonaisuutena. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta on tärkeää, että joukkoliikenne suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisesti laajempana aluekokonaisuutena. Tavoitteena tulisi olla seudulliset, mieluiten koko työssäkäyntialueen kattavat ratkaisut.” Nurmijärvi ei paljon seudullisuudesta välitä vaan osaoptimoi yhdellä näkökulmalla.

Ainakin nämä asiat tulevat siis vaikuttamaan päätaajamissamme ja koko kunnassa työ-ja vapaa-ajan liikkumiseen ja sen ohjautumiseen (joukkoliikenne/yksityisautoilu) jo lähivuosina sekä 2020-luvulla. Toivoa sopii, että joukkoliikenteen määrärahat riittävät ja konsepti toimii…
– Määrärahat joukkoliikenteeseen+suunnataanko asumista edelleen enimmäkseen päätaajamiin vai lisää myös haja-alueelle. Tulee Klaukkalassa parkkipaikat riittämään (palvelujen käyttö+katupysäköinti) ilman valvontaa ja sittenkään?
– Sote-muutokset, missä mitäkin palvelua tarjotaan jatkossa.
– Jos ruuhkamaksut tulevat, Nurmijärvellä ei ole niihin mitään sanomista.
– Kivistöstä merkittävä eri palvelujen keskus sekä iso työpaikka-alue myös nurmijärveläisille.
– Tuusulan HSL-jäsenyyden muutokset nurmijärveläisten liikkumiseen (esim. Hyrylä ja Jokela liityntäpaikkana-yhteys), Tuusulan uudet linjastot suunnitellaan jo 2017-2018.
– Klaukkalan ohikulkutie (mikä esim. palvelutaso Perttulasta Klaukkalan suuntaan ja miten reitit menee…) ja sen varren uusi maankäyttö. Miten Röykkä jatkossa eli tuleeko lisäkaavoitusta ohikulkutiestä? Ohikulkutien työpaikka-alueet molemmissa päissä.
– Espoon maankäyttö Lahnuksentiehen tukeutuen (joukkoliikenne+liikenteen lisäys)
– HKI maankäyttö (mm. Ruskeasuon uudet asuinalueet), Kuninkaantammen eritasoliittymän tulo ja lisäliikenne sen myötä. Kaivokselan+Kivistön lisärakentaminen+lisäliikenne niistä.
– Raidejokeri, 2017 Länsimetro. Linjan 560 jatko Matinkylään + vaihtopysäkit HML-väylälle.
– Henkilöautoliikenteen käyttövoimaverotus.
– Hinnoittelu ei edelleenkään tue julkisilla kulkemista uimahalliin Rajamäelle tai Monikkoon Klaukkalaan tai Kirkonkylälle pääterveysasemalle.
– HSL:n lippualuemuutokset 2018, koko alue ostettavaksi.

Rajamäellä muutoksia tuo merkittävä keskusta-asumisen lisäys Kylänpäästä. Onko nykyisen aseman ”taso” myöskään riittävä pidemmän päälle? Lukion kohtalo eli onko sitä enää 2020-luvulla. Uudet työpaikka-alueet Altian vieressä+ja Kylänpää palvelualueena.
Kirkonkylällä muutoksia tuo Heinojan uusi iso asuinalue, mikä painoarvo siinä on annettu joukkoliikenteelle ja kulkeeko joukkoliikenne uutta tieyhteyttä Rajamäentieltä? Kirkonkylälle tulee lisää keskusta-asumista (Krannila, Mahlamäki) ja uusi taajaman osayleiskaava lisää sitä kehitystä. Ilvesvuori pohjoisen työpaikka-alue on myö iso uudistus Kirkonkylän suunnassa.

Klaukkalan osalta muutokset tulevat olemaan kaikkein suurimpia 2020-luvulla ja sitä ennen. Kun uusi asema tulee Viirinlaaksoon 2019, miten pysäkit on jatkossa Lepsämäntien kohdalla. Tuleeko siihen asumista vai palveluita ja miten Ylitilantie linjataan? Voiko pysäkit toteuttaa tuosta vaan, edelliset on Ropakkotiellä asti ja seuraavat Kuonomäentiellä asti? Entä jos aloitettavasta Lepsämäntien risteyksen suunnan kaavoituksesta valitetaan?  Kun Vanha-Klaukka rakentuu, miten se vaikuttaa Lepsämäntien palvelutasoon, kun lisäporukkaa tulee 2500 ihmistä pelkästään siitä? Nykyinen Pikimetsä on ohuella palvelulla ja Lintumetsäkin kasvaa vielä. Kun siihen lisätään vielä Kisakujan satoja uusia asukkaita, miten nämä kaikki pääsevät ensin asemalle ja palveleeko joukkoliikenne Monikkoa miten?

Ohikulkutie/miten liikenne hoituu Mäntysalosta kylälle? Ja miten ohikulkutien uusilta alueilta linja kylälle päin? Mitä Tornimäentien tulo vaikuttaa, entä Klaukkalantien uudistukset?  Pärjääkö Klaukkala ilman laajempaa sisäistä liikennettä vai onko muka parempi ratkaisu ajattaa porukkaa ees taas kylän läpi yksityisautoilla, kun palvelujen enemmistö on eteläpäässä ja rakentamisen painopiste pohjoispäässä+ohikulkutien varressa.

Paljon on siis haasteita edessä joukkoliikenteemme suhteen. Yritän pitää näitä näkökulmia tapetilla parhaani mukaan eri yhteyksissä, toivottavasti tulevat huomioiduksi.

Raportti ekasta valtuustosta ja luottamustehtävät

Raportti ekasta valtuustosta ja luottamustehtävät

Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous sattui keskelle kesälomaa, joka onkin ollut täynnä monenlaisia mukavia hetkiä perheen kanssa. Vaikka tähän kunnalliselämään liittyvät menot ovat itselle kiinnostavia ja olen persoonana utelias oppimaan uutta ja tutustumaan ihmisiin niin kotijoukkojakaan ei sovi unohtaa =)

Ennen valtuuston kokousta on aina paria päivää ennen kyselytunti, jossa voidaan kysyä joko valtuuston esityslistasta tai muuten olennaisesta asiasta. Uskon, että tätä mahdollisuutta tulee käytettyä vaikka muutenkin aktiivinen kyselemään asioita vanhemmilta kollegoilta/muilta asiasta ehkä paremmin tietäviltä tai virkamiehiltä suoraan muutenkin. Valtuuston kokous tuntui heti jo virallisemmalta kokemukselta, kokous eteni vailla suurempia yllätyksiä. Kun noita on tullut jo tallenteena seurattua niin selvää, mimmoista se olisi.

Valtuustokauden ensimmäisen kokouksen asialista oli pitkä johtuen luottamuspaikkavalinnoista. Valinnoissa on varmasti ollut haasteensa sukupuolisäädösten ja alueellisen jakauman sekä kokemuksen suhteen. Vaikka kaikissa tehtävissä ollaankin koko kunnan asialla, kiinnitin esimerkiksi huomiota, että asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa on nyt hyvin monta rajamäkeläistä mutta nihkeämmin porukkaa Klaukkalasta, jossa yhä tiiviimmän ja tehokkaamman rakentamisen paine ovat jatkuvasti tapetilla viihtyisyyden tarpeen välillä unohtuessa. Mutta lautakunnassa on osaavat vetäjät (Lompolo ja Virtanen) ja myös kunnanhallituksen edustus (Hägg) lisää kokemusta. Vastaavasti taas elinvoimalautakunnassa edustus on alueellisesti toiseen suuntaan.

Omista luottamustehtävistä vielä. Ilmoitin lopulta itse halukkuudesta tekniseen lautakuntaan, koska koen itselläni olevan kiinnostusta juuri sinne puolelle. Lautakunnan kokoonpano vaikuttaa ihan hyvältä ja johtoon tulee sopivasti kokemusta niin puheenjohtajan (Tapiolinna) kuin kunnanhallituksen (Handolin) edustajan osalta. Valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajuus tuli muodollisena ”joku siihenkin pitää laittaa-paikkana”, toivottavasti siitä ei ole paljoa hommaa. Itsellä on ollut vähän hankala suhteuttaa sitä, mitä luottamusvalinnoilta piti odottaa varmasti kaikki yllättäneen äänimäärän jälkeen. Kunnanhallituksen varajäsenyys on ehkä kokonaisuuden(suhteessa arkityöhön ja perhe-elämään vuorotyötä tekevän puolison ja kahden pienen lapsen kanssa) kannalta hyvä paikka nähdä kunnanhallituksen hommaa taustalla ja toisaalta jää ehkä vapaammat kädet myös tälle kirjoittelulle milloin mistäkin asiasta. En tiedä mitä äänestäjät ovat minulle odottaneet eli onko lopputulos nyt hyvä vai huono. Olennaisinta taitaa olla se konkreettinen työ, mitä tehdään lautakunnissa, havainnointina joka päivä ja siinä, että jatkan asioiden avaamista kuntalaisen suuntaan kunnan päätöksistä ja niiden valmistelusta. Jos olen onnistunut siinä jatkossa, näytöt puhuu sitten puolestaan. Toisaalta olen edelleen tässä asia edellä-ihmisenä yhteistyössä kaikkien muiden kanssa enkä henkilökohtaisen statuksen perässä.

Kirkonkylän Lidlin kaavoitus sai myös valtuuston hyväksynnän kyseisessä kokouksessa. Oli mielenkiintoista päästä mukaan hyväksymään kaavoitus, jota on tullut aiemmin jo aktiivisesti seurattua ja avattua sen tilannetta myös kanssakuntalaisille. Tälläinen keskustarakenteen tiivistyminen ja palvelujen kehitys Kirkonkylällä on juuri hyvää kehitystä ja mahdollistaa asioinnin helposti myös kevyen liikenteen keinoin. Kaavoituksen aikana muistutuksia on annettu lähinnä lisääntyvästä liikenteestä alueella, mikä on sinänsä ymmärrettävää, jos asuisi itse juuri muuttuvan alueen vieressä. Perttulantien-Raalantien risteykseen tulee jossain vaiheessa myös liikenneympyrä mutta oletettavasti vasta vuosien päästä. Kylänpäähän Rajamäen keskustaan ollaan tekemässä kunnan kaikkien aikojen suurin päiväkoti muutaman vuoden päästä. Siitä voidaan ottaa lopulta mallia, kun luodaan vastaavia uuden sukupolven varhaiskasvatusyksikköjä muualle kuntaan. Tämäkin hanke on jo menossa toisella ratkaisulla kuin vasta vuosi sitten palveluverkkosuunnitelmassa on arvioitu. Nähtävästi palveluverkkosuunnitelman linjaukset ovat hyvin muuttuvia monessa asiassa.

Muista asioista esille nousee kunnanjohtajan vaihtuminen. En ole seurannut nykyisen kunnanjohtajan toimia riittävästi(ainakaan ennen kunnassa asumista) olevani pätevä arvioimaan asiaa riittävästi mutta ehkä huonomminkin asiat olisi voinut hoitaa. Vuosikymmen sitten kuntakuvalle ei tehnyt hyvää surullisenkuuluisaa huumelausunto liittyen julkisen liikenteen yhteyksiin. Toisaalta olen arvostanut nykyisessä kunnanjohtajassa myös rohkeasti sanottuja mielipiteitä tarvittaessa.

Osavuosikatsauksessa ei ollut vielä suuria muutoksia budjettiin, asiat tarkentuvat paremmin alkusyksystä. Mielenkiintoista on, tarvitseeko joukkoliikenne silloin totuttuun tapaan lisärahaa ja riittääkö uimahalliyhtiölle jälleen annettu lisäraha. Mikäli olen asiat oikein ymmärtänyt, niin uimahalliyhtiölle on myönnetty tälle vuodelle lisärahaa jo 305 000 € 290000 budjettimäärärahan lisäksi. Viime vuonna lisäraha oli 180000 €.

Oma puolueeni teki valtuustoaloitteen koulupihojen kunnostamisen suunnitelmallisuudesta ja määrärahojen lisäämisestä asiaan. Kun Nurmijärveä pidetään perheiden kuntana, sen sopisi näkyvän myös niissä asioissa, jotka ovat läsnä perheiden ja pienten kuntalaisten arkea joka päivä eikä vaan vaalipuheissa. Valtuuston kokouksessa sai maalinsa myös Tapiolinnan aloite kunnallisen auttamisprosessin luomiseksi katastrofien sattuessa. Asia on nyt varmasti paremmin organisoitu ja vaatii vielä testauksen. Asia on itselle lähellä, koska aloitteen taustalla on aivan lähinaapurissamme sattunut kokonaisen rivitalon tuhonnut palo. Olimme silloin kotona ja asia on jäänyt varmasti myös tyttöjemme mieleen ikuisesti.

Nurmijärvi teki kauden ensimmäisessä valtuustossa päätöksen myös osallisuudesta pilotoituun Keski-Uudemaan sote-kuntayhtymään, jonka päätöksenteko otti ensiaskeleensa jo heti juhannuksen jälkeen. Kirkonkylän hammashoitotilojen ja palvelun nykytila on aika hyvä esimerkki, miksi on parempi olla osa laajempaa kokonaisuutta, joka muodostuu muutenkin. Näytöt riskipelistä kuntalaisten palvelulla ihan itse päättäen ei nyt oikein vakuuta.

Kunnanjohtaja kertoi ajankohtaiskatsauksessa tuoreista väestökehitysluvuista. Kilvan kehuttiin Nurmijärven olevan kärkipäätä okt-tonttien myynnissä ja väestökehityksen olevan ”suotuisaa”. Tilastot kuitenkin osoittavat toista eli kunnassa syntyvyys on tippunut huomattavasti myös viime vuodesta ja nettomuutossa jäädään myös tavoitteista. Loppuvuosi osoittaa vuoden tason kehityksen mutta selvää on, että tämä on jo ainakin kolmas vuosi putkeen, kun kunta jää urakalla asettamistaan ylioptimisista tavoitteista niin syntyvyyden kuin muuttosuhteen osalta. Aiempia tilastoja tutkimalla on selvä, että tämmöinen kehitys tulee jatkumaan vielä pitkälle 2020-luvulle, koska 2000-luvun alun isojen sisäänmuuttovuosien lapset tulevat ikään, jolloin kunnasta lähdetään ja samassa lähtee myös osa vanhemmista. Aikansa kutakin.

Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksessa ei mainittu mitään, että joukkoliikenteen kilpailutus on jo käynnissä jatkuen joululle asti. Siitä sekä kunnan Klaukkalan suunnan rakentamisesta/tonttimyynnistä ja kunnan väestönkehityksestä on pyörinyt päässäni jo sen verran sanottavaa, että pitää palata niihin erikseen. Edellisen blogikirjoituksen jälkeen tämä seuraava piti olla lyhyempi mutta vaikka kaikesta yrittää kirjoittaa melko tiivisti niin homma leviää silti…