Somemies pitää Nurmijärven hereillä – “Tiedottamisessa valtava tyhjiö”

Somemies pitää Nurmijärven hereillä – “Tiedottamisessa valtava tyhjiö”

KUVA: Juha Salonen LÄHDE: Nurmijärven uutiset 14.4.2017. Avaa artikkeli

Mikäli haluaa tietää Nurmijärven viimeisimmät puheenaiheet, ei taksikuski enää välttämättä ole ainoa tietolähde. Moni paikkakuntalainen on alkanut turvautua somen monitoimimiehen Visa Tarikan tietoiskuihin. Niiden avulla saa usein nopeimmin selville, mitä kunnassa parhaillaan on tekeillä.

Tuorein esimerkki on Klaukkalantien ja Kirkkotien kiertoliittymä, jonka rakentamisen aloittamisesta Tarikka jakoi tietoa verkkoryhmissä lähes ajantasaisesti. Mukaan oli lisätty havainnemateriaalia kyseisestä liikenneympyrästä.

Tarikan läsnäolo verkossa on ollut sen verran kokonaisvaltaista, että 36-vuotias perheenisä valittiin kokoomuksen listoilta ensiyrittämällä Nurmijärven valtuustoon (NU 12.4.).

– En minä verkossa oikeastaan mitään varsinaista vaalikampanjaa käynyt, vaatimattoman oloinen Tarikka kertoo.

Teot puhuivat kumminkin puolestaan. Tarikka keräsi kuntavaaleissa vakuuttavan 317 äänen potin. Sillä hän sijoittui puolueen sisäisissä mittelöissä kolmanneksi heti Outi Mäkelän ja Petri Vaulamon jälkeen.

Tarikan mukaan somevaikuttamisessa on kyse ennen kaikkea tietovajeen täyttämisestä.

– Havaitsin kunnan ja kuntalaisten välillä ison tyhjiön. Esimerkiksi Klaukkalassa tapahtuu hirveästi asioita, mutta niitä ei osata kuntalaisille myydä, hän sanoo.

HSL:n leivissä kirjanpitäjänä työskentelevä Tarikka on sataprosenttisesti Nurmijärven HSL-jäsenyyden takana.

Tarikan mukaan HSL-jäsenyys on paras tae joukkoliikenteen kehittämiselle.

– Tilanne ei välttämättä ole huono, mutta tällä hetkellä emme saa parasta vastinetta rahoillemme.

– En varsinaisesti kritisoi, mutta nykyinen liikennöitsijä tekee toimenpiteitä, jotka tukevat sen omaa toimintaa.

Hän myös näkee, että kunnan tekemien kaavoituspäätösten ja liikennejärjestelyiden välillä vallitsee ristiriita.

– Klaukkala kaipaa runsaan lisäkaavoituksen takia pian myös sisäistä joukkoliikennettä. En usko nykyisen ely-kuvion riittävän kunnan itse asettamiin kasvutavoitteisiin 2020-luvulla. Joukkoliikenteen merkitys kasvaa osana toimivaa arkea pk-seudulla ja kunnan päätösten on tuettava toisiaan.

Tarikka pitää itsestään selvänä, että joukkoliikenteen kustannukset tulevat joka tapauksessa kasvamaan, mikäli väestömäärä kasvaa.

– Viime syksynä joukkoliikenteen määrärahoja lisättiin kesken kaiken 450 000 eurolla, eikä sillä ollut tekemistä HSL:n kanssa.

Hän pitää nurinkurisena, että väistyvä valtuusto päättää HSL-neuvotteluiden aloittamisesta.

– Halutaan varmistaa, että vanha Ely-systeemi menee läpi.

 

LÄHDE: Nurmijärven uutiset 14.4.2017. Avaa artikkeli

Järvihaantien risteys – ennakoivaa nurmijärveläistä liikennesuunnittelua?

Järvihaantien risteys – ennakoivaa nurmijärveläistä liikennesuunnittelua?

Kunnassa korostetaan sitä, että asioita kehitetään alueellisesti tasapainoisesti. Miksi tätä periaatetta ei sovelleta myös liikennesuunnitteluun, jonka vanki Klaukkalan hyvinvointi arjen liikkumisen sujuvuuden osalta on ollut jo vähintään 20 vuotta ja tilanne vaan huononee jatkossa? Tuli mieleeni kirjoitella hieman tarkemmin liikennesuunnittelun tyylistä ja aikataulutuksesta kahdessa eri osassa kuntaamme, esimerkkeinä Ilvesvuoren ja Järvihaan teollisuusalueiden yhteydet päätielle.

 

Ilvesvuori on Kirkonkylällä edelleen kasvava teollisuusalue, joka viimeisteltiin 2010-luvun alussa esirakentamisen osalta, nyt siellä odottaa miljoonien edestä kunnallistekniikkaa valmiina ostajaansa, osa saa odottaa niitä varmasti vielä 2020-luvulle asti ja pohjoista laajennusosaakin on tulossa. Ilvesvuoreen tehdään tänä vuonna siis n. miljoonalla erillinen liittymä eteläosaan ja samalla työstetään vähän pohjoisemmas liittymästä pysäkkipari (ehkä niitä joku käyttää, kun lähellä ei ole asutustakaan) ja noihin molempiin pari alikulkua. En yhtään kyseenalaista Ilvesvuoren houkuttelevuutta mutta ainakin viime vuosina Ilvesvuoresta on tullut tonttikauppojen perumisia vähintään yhtä paljon kuin uusia tulijoita, niitä ei vaan ylpeänä uutisoida missään. Viimeisimmän virallisen tilastoinnin(2014) mukaan Ilvesvuori oli teollisuusalueistamme vasta viides työntekijämäärällä mitaten. Ilvesvuoren kohdilla tulee satunnaisesti joku auto vastaankin. Ilvesvuoresta on myös yhteys pohjoispäästään miltei suoraan moottoritielle ja vielä toisaalta 130-tielle eli pian yhteensä 3 liittymää pääteille.

 

Samaan aikaan Klaukkalassa on Järvihaan teollisuusalue, työntekijämäärältään suurin teollisuusalue lähellä satojen ihmisten edelleen kasvavaa Pikimetsää ja kehittyvää Tiiranrantaa, jatkossa varmasti yhä suositumpaa vapaa-ajan aluetta. Järvihaka on alkanut teollisuusalueena kasvaa jo 1980-luvulta lähtien ja lisäkuormitusta alueelle toi 2010-luvun alussa Pikimetsän asuinalue, tavoitteellinen asukasmäärä siinä on vajaat 1000 asukasta. Sille johtaa ruuhkaiselta ja rakenteeltaan muutenkin vanhalta Klaukkalantieltä yksi järjestelyiltään jälkeenjäänyt liittymä, jossa ei nyt ole kääntymiskaistoja eikä edes liikenteenjakajaa. Liittymän parantamiseksi on laadittu suunnitelmat samassa Kirkkotien ympyrän ja Ropakkotien muutosten yhteydessä ja muutosten kaavoitus on lainvoimainen. On hyvin tiedossa, että ohikulkutie tulee vasta 2020-luvulla ja liittymän vaikutusalueelle tulee jo tästä vuodesta alkaen myös melkein Uudenniityntien kokoinen(tonttimäärä n. 40 uutta tonttia) Järvimaan asuinalue. Sen liikenne ohjataan toki Huvilantien kautta mutta sekin liikenne tulee lisäksi Järvihaantien risteykseen. Järvihaantien risteyksessä ei ole bussipysäkkiä kummallakaan puolella eikä satojen ihmisten Pikimetsällä ole käytännössä joukkoliikennepalvelua (alueella myös vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja eikä vain kalliita omakotitaloja), käytännössä Lepsämäntiellä kulkee busseja harvoin, Klaukkalantien pysäkeille on pitkä kävelymatka ja jatkossa asemakin on vielä kauempana Viirinlaaksossa, kuten myös pääosa kaupallisista palveluista.

 

Järvihaantien risteys, Klaukkala
Kuva 1. Järvihaantien risteys, Klaukkala

 

On myös mahdollista, että Kirkkotien ympyrän ja Ropakkotien valojen myötä liikenne Järvihaantien ja Lepsämäntien kautta kylälle saattaa lisääntyä. Järvihaantien-Huvilatien risteyksen vaikutuspiirissä asuu paljon ihmisiä, lapsiperheitä, on päiväkotia, uimarantaa, kaikenlaisia palveluita teollisuusalueella, jotka tuottavat liikennettä ja lähivuosina raskas liikenne jälleen korostuu Järvimaan rakentuessa ja myös Klaukkalantien toisen puolen tiivistyessä edelleen. Samoin Kirkkotien risteykseen tulee lisärakentamista, mikä hankaloittaa rakentamisaikanaan Kirkkotien risteyksen pysäkille kulkemista. Näin kuntalaisena siis ihmettelen, millä aikataululla Järvihaantien risteyksen muutoksia ja mahdollisia bussipysäkkejä ollaan mahdollisesti toteuttamassa, niitä kun ei ole kunnallistekniikan rakentamisohjelman mukaan tulossa ainakaan ennen 2020 ja asian tarkempi suunnittelu olisi alkamassa vasta 2021, kiitos Kirsi Lompololle tarkennuksesta. Vai toteutetaanko tämä muutos vasta kevyen liikenteen väylän(Perttulaan päin) yhteydessä, sen toteutus kun on joka tapauksessa vasta 2020-luvun alussa. Eikö niillä ole mikään kiire, kun ohikulkutie kuitenkin ”tulee pian”.

 

Miksi esim. Kirkonkylällä voidaan aina tehdä liikenteellisiä ratkaisuja ennakoiden tulevaisuuden tarpeita, jotta mitään ongelmia ei pääsekään syntymään. Miksi Klaukkalan osalta useimpia liikenneratkaisuja ei voi tehdä etupainotteisesti vaan ratkaisuja ongelmiin pitää odottaa vuosia ja vuosikymmeniä. Kun toimitaan kuitenkin ihan samassa kunnassa, luulisi perusperiaatteiden näissä asioissa olevan samoja. Klaukkalassa, Kirkonkylällä ja Rajamäellä on varmasti kaikissa omat haasteelliset risteyksensä mutta investoiminen keskelle ei mitään ja ratkaisemattomat ongelmat toisaalla vaan herättävät kysymyksiä, miksi nämä ratkaisut menevät näin. Miksi Klaukkalan osalta kaiken täytyy liittyä kaikkeen ja siksi tulee kierre, ettei millekään tapahdu mitään? Miksi menneistä virheistä Klaukkalan suunnittelussa ei voi ottaa opiksi vaan toistaa samaa kuviota aina uudelleen?

 

Kokonaisuudessaan Suomen suurin kylä Klaukkala on kasvanut 1960-luvulta lähtien sitä tahdilla, jota ei ole ennakoitu. Kun vuosikymmeniä tätä kehitystä ei ole joko osattu tai haluttukaan ennakoida, lopulta asioiden odottaminen vuosia tai vuosikymmeniä on suoraan pois kuntalaisen hyvinvoinnista ja vie kasvun mahdollisuuksia. Toivoa sopii, että Klaukkalan osalta etenkin liikenneasioissa suunta saataisiin paremmaksi jos ei ensi vuonna niin ainakin 2020-luvulta alkaen.