Nurmijärven viestintä – sekavaa tiedotusta ja myynnin haparointia

Nurmijärven viestintä – sekavaa tiedotusta ja myynnin haparointia

Kunnan eri toimintojen sekavat viestintäkuviot ovat yksi syy, miksi olen aktivoitunut kuntalaisena vaikuttamaan ensin paikallisissa fb-ryhmissä ja nyt myös päättäjätasolle pyrkien.

Kunta on itse liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2010) kirjannut, että joukkoliikenteen markkinointi ja tiedotus pitäisi olla kärkiasioita, joihin panostetaan. Joukkoliikenteen viestintäkuviot ovat silti edelleen samaa tasoa kuin muuttaessani kuntaan 2010. Kunta työstää kerran vuoteen tiedotuslehteen joukkoliikenneliitteen, jossa on jonkun tärkeän tiedon lisäksi omaa propagandaa siitä, kuinka täydellistä joukkoliikenteemme on. Kerran vuodessa Korsisaari työstää uuden aikataulukirjan ja siinä onkin jo pitkälti viestintä, jota joukkoliikenteestä kuntalaiselle päin menee. Kaikki muu joukkoliikenneviestintä on suunnilleen paikallislehden aktiivisuudesta kiinni. Sekava joukkoliikennekokonaisuus myös viestinnän osalta ei ainakaan madalla satunnaisen liikkujan kynnystä valita joukkoliikenne kulkutavakseen.

Kunnan linjoihin tuli esimerkiksi maaliskuussa 2017 paljon muutoksia. Varmasti homma olisi hoitunut selkeimmin niin, että vuodenvaihteessa olisi työstetty uudet aikataulukirjat, tehty muutos silloin ja tiedotettu asiasta paremmin eikä vain muutaman päivän varoitusajalla, kuten nyt. Suurinta osaa kunnan alueen tai kuntalaisten liikkumiseen vaikuttavista HSL-alueen joukkoliikennemuutoksista tai liikenteen sujuvuuteen vaikuttavista asioista ei tiedoteta missään(tai ainakaan riittävästi). Näiden muutosten päätyminen ihmisten tietoisuuteen on puskaradion varassa.

Joukkoliikenneasia ei ole ainut, missä kunnan viestintä on tökkinyt tällä vaalikaudella. Vesilaitoksella on otettu käyttöön nopeampaan tiedotukseen pyrkivä tekstiviestijärjestelmä. Muistan yhden Klaukkalan viime aikojen kloorauksista, jossa kunta on päivittänyt poikkeustiedotteen veden laadusta kotisivulleen klo 22.00 sunnuntai-iltana. Kenet se muka tavoittaa silloin siellä? Sama tieto on alkanut levitä puskaradion kautta heti aamulla ja tullut tekstiviestipalvelun kautta vasta maanantaina iltapäivällä. Ei se noin voi mennä.

Epämääräisyyttä on liittynyt myös erilaisiin maahanmuuttajiin liittyvässä tiedotuksessa. Niissä asioissa kuntalaiset kaipaavat nimenomaan oikeaa tietoa ja kunnan aktiivisuutta asiassa, että kunta tiedottaa asiassa ensimmäisenä eikä kriisiviestintänä asioita korjaten. Muistan, että tässäkin asiassa on ollut viestinnällistä säätöä niin Röykän vastaanottokeskuksen (tila Helsingin kaupungin) kuin pariinkin otteeseen esim. Kirkonkylän kouluyksiköihin sijoitettujen nuorten turvapaikanhakijoiden tiimoilta. Miltei kaikissa maahanmuuttajiin (kiinteistöpakolaiset + turvapaikanhakijat) liittyvissä ongelmatilanteissa vääristynyttä tietoa on ehtinyt levitä, ennen kuin kunta on ehtinyt tiedottaa asioista kuntalaisille.

Vihreät ovat tehneet viime kesänä valtuustoaloitteen kunnan some-aktiivisuuteen liittyen, samaan asiaan on kiinnittänyt vajaa vuosi sitten myös kuntakehityslautakunta. Viestinnällisiä asioita on käsitelty myös kuntakonsernin avoimuuden näkökulmasta valtuustoaloitteena ja kuntalaisaloitteen tiimoilta liittyen kunnan päätösten taustojen nähtävillä oloon. Yksikään näistä aloitteista ei ole käytännössä johtanut mihinkään ihmeempään muutokseen vaan kunta on lähinnä kartoittanut, miten asiat on nyt järjestetty eikä ole itse arvioinut näissä asioissa olevan mitään suurempia ongelmia. Kunta toki kehittää viestintäkuvioitaan pikkuhiljaa mutta muutos on auttamattoman hidasta tällä tahdilla eikä ratkaise niitä ongelmia, jotka moni kuntalainen tiedostaa ja olettaa kunnalta parempaa aktiivisuutta ja aloitteellisuutta.

Luottamuksen riittäessä valtuustoon tai lautakuntatasolle, lupaan siis ottaa selvää, mikä tässä asiassa oikein tökkii. Onko kyse siitä, että parempaa viestintää asioista ei vaadita vai onko asiat vaan resurssikysymys? Olen kuntalaisena tiedostanut, että tämä asia ei koske vain yhtä sektoria vaan viestinnällisiä haasteita/puutteita on tullut vastaan joukkoliikenteen, maahanmuuttajien ja vesiongelmien lisäksi myös päiväkodeissa ja muissakin kunnan toiminnoissa. Ylipäätään kunnassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat paljon ihmisten arkeen ja elinympäristöön. Paremmalla viestinnällä ja tiedotuksella kunnalla olisi varmasti vain voitettavaa näissä asioissa ja esim. työvoiman osalta rahallinen panostus asioissa tulisi varmasti takaisin parantuvana kuntakuvana.

Muutenkin tuntuu, että kunnalla on nyt haastetta myydä itseään, kun vetovoiman eteen pitää myös tehdä töitä eikä asiat tapahdu vaan itsekseen. Kunnan työstämä Ilmiö-kampanja on tuntunut herättävän kuntalaisissa enemmän myötähäpeää (etenkin markkinointivideon osalta) kuin ylpeyttä. Kunnalla on monet palvelut kunnossa, monia vetovoimaa luovia asioita tarjottavia mutta ne pitää vaan osata myydä oikein edes omille kuntalaisille, joka on sitten kunnan paras myyntitykki ollessaan tyytyväinen kunnan palveluihin.

Yksittäinen kuntalainen ei voi tehdä asiassa ihmeitä myöskään päättäjänä mutta askel asioiden parantamiseen on myös ongelmien tunnustaminen. Lupaan siis nostaa kissan pöydälle, kun tunnistan kunnan toiminnoissa viestinnällisiä ongelmia. Kuntalaisena näissä asioissa voi nykyään vaikuttaa myös sosiaalisen median kautta, olen saanut positiivista palautetta siitä toiminnastani. Lupaan jatkaa siis työtä kunnan viestintäasioiden kehittämiseksi, joko vain aktiivisena kuntalaisena tai laajemmalla luottamuksella osana kunnan päätöksentekoa.

Paremmin viestivällä Nurmijärvellä on vankempi pohja tavoitella menestystä myös jatkossa. Haluan, että kunnan viestintä tavoittaa nykyistä paremmin kohteensa – vaikuttavuus on kattavuutta ja tuloksellisuutta.

Joskus ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen?

Joskus ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen?

Mitä HSL-jäsenyys voisi tuoda mukanaan?

Toimivamman joukkoliikennekokonaisuuden ja tyytyväisemmät matkustajat, joita olisi todennäköisesti myös enemmän mikä mahdollistaisi myös joukkoliikenteen kehittämisen jatkossakin, kokonaisuudessaan siis enemmän vastinetta joukkoliikenteeseen laitetulle pääomalle.

  • Selkeällä seudullisella vaihtosynergialla olevat linjastot ja vuorovälit halutusta palvelutasosta riippuen (kunnan tahtotila)
  • Jatkossa suuntana olisi varmasti katkaista osa linjoista myös esim. Kivistöön, Pasilaan, Myyrmäkeen/Leppävaaraan eli jonnekin, mistä on toimiva vaihtoyhteys myös muuhun tiheäväliseen juna/bussilinjaan kuten Jokerit 550/560. HKI keskustaan ajaminen tulee vähentymään joka tapauksessa. Ja hidastumaan vielä varmemmin.
  • Lisäresursseja joukkoliikenteen suunnitteluun, asiakaspalveluun, markkinointiin, koko organisaation asiantuntemuksen, panostusta myös joukkoliikenneinfran kehittämiseen yhteistyössä kunnan kanssa (liityntäpysäköinti, asemat, bussien valoetuudet, bussikaistat jne.)
  • Vaihto-oikeus kaikkeen HSL-liikenteeseen kelpoisuusalueista riippuen
  • Selkeämmät ja halvemmat alennusliput erityisryhmille: opiskelijat, lapset, eläkeläiset
  • Moneen kertaan palkitun reittioppaan ja joukkoliikennetiedon löytämisen selkeämmin yhdestä paikasta
  • Mahdollisesti oman kunnan palvelupisteen uusien matkakorttien ostoa, neuvontaa ja jatkolatauksia varten, lipputuotteiden oston laajemmin myös R-kioskeilta.
  • Asiakaslippuhinnan säilyminen suht ennallaan kelpoisuusalueesta riippuen (eli vrt. koko alueen lähiseutu3 eli esim. Kerava-HKI on suhteellisen sama kuin esim. HKI sisäinen n. 50€+runkolippu NJ-HKI 100 € ilman vaihto-oikeutta HKI sisällä), poikkeuksena pelkän Kamppi-yhteyden bussimatkat.
  • Todennäköisemmin parempaa bussikalustoa, ainakin sisäiseen liikenteeseen matalalattiaista kalustoa.
  • Selvää parannusta joukkoliikennetiedotukseen, kuntalaisvuorovaikutukseen, pysäkki- ja asemainformaatioon
  • Mobiilipalvelut ja mobiililippu
  • Arvolippujen mahdollisuus (selvästi kertalippuja halvempi) ja pitkät vaihtoajat jokaisessa arvo+kertalipussa
  • Vapaa matkustusoikeus rattaissa olevan lapsen kanssa
  • Vapaaliput erityisryhmille(sokeat, sotainvalidit, rintamaveteraanit, pyörätuolilla kulkeva)
  • Koululaislippujen hoituminen HSL-kortteina
  • Vuorokausiliput, muut kertakortit
  • Oikeus matkustaa ilman lippua: alle 7 vuotiaat lapset ja saattajat (esim. lääkäriin)
  • Todennäköisemmin nopeammat matkustajien matkakorttien leimaukset ja käteismaksujen vähentyminen, mikä nopeuttaa kokonaismatkaa
  • Työsuhdeliput
  • jne. jne.
 
Olennaista joukkoliikenneratkaisussa on siis vastine rahalle niin veronmaksajan, kunnan kuin matkustajan kannalta eikä päätösvalta.
Vanhassa vara parempi?

Vanhassa vara parempi?

Mitä parannusta yli 100 % / lähes 2 milj € lisämäärärahalla on saatu kunnan joukkoliikenteeseen 2015 alkaen?

  • Jokunen uudempi bussi liikenteeseen, hieman lisävuoroja päätaajamista Kamppiin (kuten 1930-lähtien on tehty), PKS työpaikat ja palveluthan ei ole muualla kehittyneet)
  • Arkena 7-17 kokeiltiin ilman todellista panostusta markkinointia palvelevaa Kehärataliityntää ja lopetettiin se nopeasti, se kun on pohjimmiltaan Korsisaaren lipputulosta suoraan pois
  • Tuli jotain yksittäistä parannusta syrjempiin vuoroihin

Muun muassa nämä asiat ovat ennallaan edelleen:

  • Kunnassa joukkoliikenneasioita taitaa hoitaa vastuulautakunnan lisäksi yksi henkilö yhtenä monista muista työtehtävistä(20% joukkoliikenteeseen), joukkoliikennetyöryhmä on olemassa mutta mitä se oikeastaan tekee ja voi päättää? Asioita valmistelevat suunnittelupäällikkö ja tekninen lautakunta, suurimmissa asioissa päätös on kunnanhallituksella ja valtuustolla.
  • Joukkoliikenneinformaatio on levällään(kunta, ELY, liikennöitsijä(Korsisaari), Uudenmaan joukkoliikenneinfo) eikä tee joukkoliikenteen käyttöä helpoksi ainakaan satunnaiselle käyttäjälle. *Joukkoliikenteestä ei ole mitään tietoa saatavilla mobiilisti (ainoastaan matkahuollon palvelua on kohtuullisen selkeä käyttää puhelimella)
  • Suuri osa taajamienkin pysäkeistä on ilman katoksia, pysäkeillä ei ole mitään infoa mitä busseja siitä milloinkin menee ja mihin.
  • Joukkoliikenteestä tiedottavat niin kunta, ELY kuin liikennöitsijä kuka milloinkin mitäkin, mikä antaa kokonaisuudesta vähintään sekavan kuvan.
  • Tiedot muutoksista linjastoissa, aikatauluissa jne. tulevat pääsääntöisesti viime tipassa, sisältävät paljon virheitä ja viestitään rajoitetusti
  • Veronmaksajilta/nykyisiltä/julkinen ei sovi jostain syystä sovi/potentiaalisilta matkustajilta ei mitenkään kysytä, mitä ja millaisia vuoroja tarvittaisiin, miten palvelua pitäisi kehittää jne.
  • Kuntalaisen äänen joukkoliikenteen kehittämisessä tarjoavat lehtien yleisönosasto, sähköpostivalitus virkamiehelle/ kunnallispoliitikolle ja adressit. Jos nekään vaikuttavat mihinkään.
  • Busseille ei liikennevaloetuuksia taajamissa (Kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäellä ei liikennevaloja) ja etenkin Klaukkalantien tilanne vie suoraan joukkoliikenteen kilpailukykyä, samoin kaikkien vuorojen ajattaminen Kamppiin, se yhteys kun ruuhkautuu koko ajan enemmän
  • Mikä tahansa HSL-liityntä vaatii eri lipun, HSL-subventiolippujen kustannukset kasvavat vuositasolla n. vähintään 20% % (yli kymmeniä tuhansia euroja €). Tilanne on ollut sama nyt 2012 lähtien, jolloin tuli HSL-kehyskuntalippu (kunta subventoi, asiakashinta sama kuin HSL-kuntalaiselle.
  • 2015 lähtien kasvua kunnan joukkoliikennekäytössä tulee ainoastaan nuorisolipusta ja HSL-tuotteista, Nurmijärvilipun kasvu hyytyi suoraan Kehäradan aloitukseen.
  • Kehärata vetää ihmisiä myös liityntäpysäköinnin kautta ja moni ei hanki Nurmijärvilippua myöskään, koska kunnan ja pelkästään Klaukkalankin sisäiseen liikkumiseen tarvitsee oman auton todellisen sisäisen liikenteen puuttuessa eikä kertalippumalli tällä hetkellä todellakaan tue asioiden hoitamista julkisilla vaikka vuoroväli muuten täsmäisi omaan liikkumistarpeeseen.

Onko lisämäärärahalle saatu siis kunnon vastinetta noin veronmaksajan ja matkustajan kannalta? Kannattaako tähän sitoutua pitkälle 2020-luvulle tilanteessa, jossa etenkin Klaukkalan ja myös Rajamäen sekä Kirkonkylän rakentaminen myös joukkoliikenteen varaan on vasta kiihtymässä?

Toivon, että otat yhteyttä tuttuun valtuutettuusi ja pyydät häneltä ratkaisumalleja esittämiini puutteisiin, koska äänestämällä ei välttämättä tähän voi enää vaikuttaa…

Ruohonjuuritason joukkoliikennevaikuttaja,

Visa Tarikka

Visa avaa tulevaisuuden

Visa avaa tulevaisuuden

“Olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta ja yhteiskunnasta, 2012 kunnallisvaalit tuli täällä vähän nopsaan muutettuani kuntaan 2010. Nyt hahmottaa kotikylänsä ja koko kunnan toimintaa jo paremmin, kokoomus tuntui kokonaisuutena omimmalta puolueelta.

Haluan osallistua siihen, että Klaukkala saa lunastettua kaiken potentiaalinsa vetovoimaisena alueena hyvälle elämälle ja Nurmijärvi kuntana palaa takaisin suotuisalle kehityksen uralle. Kunnan täytyy uudistua ja ottaa rohkeampi suunta kohti tulevaisuutta myös historiaansa ja vahvuuksiinsa tukeutuen. Mua saa vapaasti markkinoida ja suositella Kuten luottokorttiyhtiön mainos menee: “Visa-avaa tulevaisuuden”

Nurmijärven joukkoliikenne – kenen asialla?

Nurmijärven joukkoliikenne – kenen asialla?

Joukkoliikenne ei ole kunnan lakisääteinen tehtävä-se on investointi toimivaan arkeen. Onko kunnalla vetovoiman hiivuttua varaa eristäytyä kunniakkaaseen menneisyyteensä?

Olen HSL:n työntekijänä jäävi arvioimaan mutta käytännön vastine viime vuosien isolle rahalliselle joukkoliikennepanostukselle voisi olla parempikin. Vuoden 2015 uudistus toi lähinnä budjettiylitykset eikä 2020 mennessä mikään ihmeemmin kehity ilman kunnan lisärahaa. On erikoista, että kunta tiivistää päätaajamia myös joukkoliikenteen varaan kerrostalorakentamisella mutta olettaa samalla voivansa jopa säästää joukkoliikenteestä. Etenkin Klaukkala kärsii, koska arjen etäisyys ytimestä kasvaa koko ajan ilman pysyvää ratkaisua tieasioissa.

HSL muuttaisi ruuhka-ajan ulkopuolia vuoroja vaihdolliseksi Kivistöstä ja nostaisi pelkkää Helsinki-yhteyttä tarvitsevien lippuhintaa(kompensaatio verovähennyksenä). Päätöksentekoa ollaan tekemässä vain tuosta näkökulmasta välittämättä esteettömästä kalustosta, erityisryhmistä hyötyjinä (mm. eläkeläiset, opiskelijat ja alle 7 v. ilmaisuus) tai kertamatkojen halpenemisesta arvolippuina, myös sisäisen liikenteen kannalta. Joukkoliikennekasvumme tulee nyt HSL-tuotteista ja nuorisolipusta. Myöskään sillä ei ole väliä, että kokonaisvuoromäärä kasvaisi ja työpaikkakehityksen painopiste on jo muualla kuin Helsingin keskustassa.

Ei ole ihme, että Kehäradan myötä aikuisten NJ-lipun kasvu hyytyi ja HSL-tuotteet vetävät myös liityntäpysäköinnin kautta. Suuri osa muuttajista tulee alueelta HKI-Espoo-Vantaa ja Hyvinkäältä-tottuneita joukkoliikennekäyttäjiä siis. Heidän kynnyksensä joukkoliikenteeseen on suurempi täällä. Ennen vuotta 2010 muuttaneet totutettiin yksityisautoiluun, koska joukkoliikenne ei ollut edes nykytasoista.

Päätösesityksessä puhutaan ”liikennöitsijän edusta” ja ”kunnan tahtotilasta” mutta matkustajan etua ei ole myöhässä olevat bussit, sekava joukkoliikennekuvio ja kallis kertamatka suhteessa vaihto-oikeuteen. Nykymallia ollaan lukitsemassa vuosiksi tilanteessa, jossa matka Kamppiin hidastuu jatkuvasti. Pelkästään Länsimetro, HSL:n kaarimalli ja Tuusulan jäsenyys nostavat kunnan joukkoliikennekustannuksia jo 2018, halusipa kunta sitä tai ei. Ellei ihmeitä tapahdu, et voi kuntalaisena vaikuttaa tähän päätökseen äänestämällä.